Saimaanorppien kohtalo?

eläimet
sopeutuminen
#1

Miten saimaannorppien käy ilmastonmuutoksessa?

(Miina Auttila) #3

Ilmastonmuutoksella on negatiivisia vaikutuksia saimaannorppaan. Niistä selkein ja suorin on poikasten kuolleisuuden kasvu, kun lauhat talvet heikentävät saimaannorpan pesimäolosuhteita. Norpan poikanen eli kuutti syntyy helmi-maaliskuussa lumipesään, joka suojaa sitä pedoilta ja kylmältä. Saimaannorpan lisääntymismenestys onkin riippuvainen lumi- ja jääolosuhteista. Heikkolumisina talvina poikaskuolleisuuden on havaittu nousseen lähelle 30 %, kun se hyvissä pesimisolosuhteissa on noin 10 %. Kuuttien lisäksi myös aikuiset norpat käyttävät lumipesiä lepopaikkoinaan ja pesien puutteen on arveltu lisäävän norppien energiankulutusta ja stressiä. Ilmastonmuutos vaikuttaa monella tavalla järviekosysteemeihin; ravinteiden ja elohopean huuhtoutumisen on ennustettu kasvavan, millä voi olla ravinnon kautta epäsuoria vaikutuksia saimaannorppaan.

Saimaannorpan sopeutumista ilmastonmuutokseen voidaan helpottaa. Useana heikkolumisena talvena on Metsähallituksen johdolla norpille kasattu apukinoksia turvaamaan niiden lisääntymismenestystä. Tämä menetelmä onkin ollut tehokas, viimeisen viiden vuoden aikana yli 60 % kuuteista on syntynyt apukinospesiin ja poikaskuolleisuus on jäänyt noin 14 %:iin. Heikkojen jää- ja lumiolosuhteiden vuoksi apukinosten tekeminen on kuitenkin joinain vuosina ollut hyvin haasteellista ja kokonaan kelluvien keinopesärakenteiden kehittäminen on aloitettu EU-rahoitteisessa SaimaannorppaLIFE -hankkeessa http://www.metsa.fi/saimaannorppalife. Tulokset ovat rohkaisevia: norpat ovat hyväksyneet keinopesiä lepopaikoikseen ja pari kuuttiakin on jo käyttänyt niitä suojanaan.

Saimaannorpan sopeutumista ilmastonmuutokseen vaikeuttavat kannan pieni koko ja ihmisen aiheuttama muu ylimääräinen kuolleisuus sekä elinympäristön häviäminen rantarakentamisen seurauksena. Pitkällä tähtäimellä tehokkain keino auttaa saimaannorppaa on turvata mahdollisimman nopea kannan kasvu. Suojelutoimet tulisi kohdistaa norppien selviytymisen kannalta akuuteimpiin tekijöihin kuten pesimäolosuhteiden parantamiseen, kalanpyydyskuolleisuuden pienentämiseen ja pesimäaikaisen häiriön minimoimiseen. Kaikkiaan norppa on sopeutumiskykyinen laji, mistä osoituksena on sen sopeutuminen hyvin erilaisiin elinympäristöihin (mm. Jäämeri, Itämeri, Saimaa ja Laatokka). Kukaan ei tiedä mitä kaikkea ilmastonmuutoksesta seuraa ja miten saimaannorpan käy. Paljon on edelleen kiinni siitä, miten nopeasti ja tehokkaasti ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi toimitaan.

Miina Auttila
Metsähallitus, Järvi-Suomen Luontopalvelut

Lähteet:
Liukkonen L., Rautio A., Sipil√§ T., Niemi M., Auttila M., Koskela J. & Kunnasranta M. 2017. Long-term effects of land use on perinatal mortality in the Endangered Saimaa ringed seal population. Endangered Species Research Vol. 34: 283‚Äď291. https://www.int-res.com/articles/esr2017/34/n034p283.pdf

Kunnasranta M., Niemi M. & Auttila M. 2016. Saimaannorpan suojelubiologiaa: tutkimuksista toimenpiteisiin. Suomen Riista 62: 71‚Äď82.

Auttila M. 2015. The endangered Saimaa ringed seal in changing climate -challenges for conservation. PhD dissertation. University of Eastern Finland. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1918-2/index_en.html