Jos ei ole vielä valmis luopumaan lentämisestä (ja matkustushaaveiden täyttymisestä), niin onko omien päästöjen hyvitys (rahalla) riittävä ja oikeasti hyödyllinen keino hiilijalanjäljen pienentämiseksi?
Lentoliikenteen päästöjen kompensaatio perustuu nykyisin pääosin siihen että päästö-oikeuksia ostetaan muualta eli päästöt eivät kokonaisuudessaan pienene.
Jotkin operaattorit esim. istuttavat puita hyvitysmaksuilla tai tukevat uusiutuvan energian tai energiatehokkuushankkeita kehittyvissä maissa, mutta tämäkään ei ole aina ihan ongelmatonta.
Kompensoinnista on Vesa-Matti Lahden artikkeli 15.1.2019 Sitran sivuilla: https://www.sitra.fi/artikkelit/lentoliikenteen-suuret-aikeet-paastojen-hyvittamisesta/
On kuitenkin teoriassa mahdollista pienentää päästöjä lentoreitin optimoinnilla: lennetään reittiä (trajektoria) missä kokonaispäästöjä tulee mahdollisimman vähän. Saksan ilmailu- ja avaruustutkimuskeskuksessa on tehty asiasta tutkimusta: https://www.wmo.int/aemp/sites/default/files/Extended_Abstract_Matthes_Session2_AeroMetSci-2017.pdf
Lentoliikenteellä on ilmastoa lämmittäviä vaikutuksia usean tekijän kautta, joita ovat: hiilidioksidipäästöt (CO2), typen oksidien (NOx) päästöt, vesihöyrypäästöt (H2O) sekä pakokaasuvanaan syntyvät tiivistymisjuovat (engl. linear contrails tai contrail induced cirrus). Näistä tiivistymisjuovien vaikutus on merkittävin. Ilmaston kannalta optimaalinen lentoreitti (climate-optimal) ja polttoaineen kulutuksen minimoiva lentoreitti (cost-optimal) eivät välttämättä ole samat. Matthesin tutkimuksessa saatiin 5 % polttoainelisäyksellä 25 % vähennys keskimääräiseen lämpötilavasteeseen (ATR, Average Temperature Response, mallinnettu suure). Valitsemalla alempana kulkeva lentoreitti ilmastovaikutus pienenee, mutta samalla polttoaineen kulutus kasvaa. Huomattavaa kuitenkin on, että tässä on kyse mallintamisesta, ei mittauksesta. Lisää ATR-suureesta löytyy artikkelista: Matthes, S.; Grewe, V.; Dahlmann, K.; Frömming, C.; Irvine, E.; Lim, L.; Linke, F.; Lührs, B.; Owen, B.; Shine, K.; Stromatas, S.; Yamashita, H.; Yin, F. A Concept for Multi-Criteria Environmental Assessment of Aircraft Trajectories. Aerospace 2017, 4, 42.
On selvää, että lentokoneen painolla on merkitystä lennolla kuluvan polttoaineen määrään. Finnair on arvioinut, että jos jokainen Finnairin matkustaja pakkaisi kilon vähemmän matkatavaraa mukaansa, säästyisi vuodessa 1,2 miljoonaa kiloa lentopetrolia. Tällä määrällä lentäisi 20 lentoa Helsingin ja Tokion välillä (lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10597012).
Suorat lennot ovat aina ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin vaihdolliset yhteydet, koska suuri osa päästöistä syntyy nousu- ja laskuvaiheessa.
T. Alberto Blanco
Ilmatieteen laitos, Rovaniemi
Lentoreitin optimointiin vaikuttuvat tekijät (ote kuvasta 2. Matthesin artikkelista):
Kuva 7. Matthesin artikkelista: Matalampi lentoreitti tuottaa pienemmän lämmitysvaikutuksen (Figure 7. Evaluation of fuel-optimal versus climate-optimal solution, by using prototype ECFs for flight from London Heathrow (LHR) to Istanbul (IST) showing Pareto front (right). Trajectories (left) for reference case (top), fuel increase of 1% (middle) and 5% (bottom) with relative strength of total ATR shown as shading.) [ATR = Average Temperature Response]
Eikö tässä tarkoitettu konkreettista kompensaatiota hiiltä sitomalla esimerkiksi metsää kasvattamalla.
Tuossa laskelmassa ei tainnut olla huomioitu koneen muodostaman pilven säteilyn vaikutusta takaisin avaruuteen?
Joidenkin mielestä se on merkityksetön, mutta auringon säteily se maata lämmittää.