Nauta/lehmätuotteet vai punainen liha yleensä?

päästöt
kasvihuonekaasut
luonto
ilmastonmuutos
#1

Tiedetään, että naudanliha on ilmaston kannalta sianlihaa huononpi vaihtoehto. Mutta tuottaako lehmänmaito yhtä paljon päästöjä kuin naudanliha (jolloin ei pitäisi puhua punaisen lihan verotuksesta vaan nauta/lehmätuotteideen sellaisesta. Eli onko sianliha vai lehmänmaito haitallisempaa ympäristölle?

(Juha-Matti Katajajuuri) #3

Luke (Luonnonvarakeskus) on Suomessa ainoa tutkimuslaitos, joka on jatkuvasti erilaisten ruokatuotteiden ympäristöjalanjälkiä määrittämässä ja laskemassa. Asioista liikkuu myös monenlaista virheellistä tietoa. Tässä vastauksessa on keskitytty lähinnä kysyttyyn ilmastovaikutukseen ja myös mm. luonnon monimuotoisuuteen, mutta kotieläintuotanto aiheuttaa toki myös olennaisia rehevöittäviä vaikutuksia rehuntuotannon myötä, kuten kaikki peltoviljely.

Otetaan ensiksi käsittelyyn naudat: naudanlihaa saadaan sekä lypsykarjarotuisista että lihakarjarotuisista naudoista. Katsotaan ensin lypsykarjarotuisia nautoja. Niiden tuotantoketjun alkupää on yhteinen naudanlihan tuotannon kanssa. Elinkaariarvioinnilla ja/tai tuotekohtaisella hiilijalanjäljellä tavoitellaan tuotekohtaisia tuloksia, ja siihen päästään, kun näiden yhteisten prosessien päästöt kohdennetaan prosessissa syntyville tuotteille. Lypsylehmien kohdalla tuon yhteisen vaiheen päästöt jaetaan siitä syntyville tuotteille; maidolle, vasikoille ja lypsylehmän lihalle eri tuotteiden tuotantoon tarvittavan energian mukaisesti. Eläimen kasvuun vaadittu energia kohdistuu sen omalle lihalle, tiineyksiin vaadittu energia sen jälkeläisten lihalle ja maidontuotantoon vaadittu maidolle. Hiilijalanjälki muodostuu pääosin nautojen pötsikäymisestä eli ruoansulatuksesta ja nurmen/rehujen viljelystä, lannankäsittelystä ja energiankäytöstä tilalla sekä koko ketjussa sekä hävikeistä. Toinen/kolmas tuotekohtaisiin hiilijalanjälkiin vaikuttava tekijä ovat ko tuotteiden tuotosmäärät, jolle jaetaan syntyneet kasvihuonekaasupäästöt. Maidontuotostasot ovat nykyisin noin 10 000 litraa vuodessa per lehmä. Lypsylehmä tuottaa elinaikanaan keskimäärin 3 jälkeläistä ja reilut 200 kg lihaa. Nämä ovat esimerkkejä asioista ja tekijöistä, joiden kautta saamme laskettua tuotekohtaiset hiilijalanjäljet. Maidolle kohdentuu reilu 1 kg CO2-ekvivalenttia/litra maitoa, kun taas vasikalle kohdentuu lypsylehmän elinikäisistä päästöistä pari sataa CO2-ekvivalenttikiloa, ja lypsylehmän naudanlihalle lopulta noin 30 CO2-ekvivalenttikiloa/kg luutonta lihaa. Eli vastauksena kysymykseen niin maidon ja naudanlihan ilmastovaikutukset poikkeavat merkittävästi toisistaan, kun niitä tarkastellaan per tuotekilo.

Lisäksi olemme tutkineet Lukessa lihakarjarotuisesta naudasta saatavan hiilijalanjälkeä ja se asettuu tasolle noin 40 kg CO2-ekvivalenttia/kg luutonta lihaa, koska kaikki tuotannon päästöt kohdistuvat tuotetulle lihalle. Eli on hyvä myös tiedostaa että naudanlihojen sisällä on jo itsessään suuret erot niiden hiilijalanjäljessä.

Näistä edellä mainituista laskennoista ja arvioista puuttuu edelleen vielä viljelymaasta vapautuvat hiilipäästöt tai tulevaisuudessa mahdollisesti erityisesti nurmentuotannossa saavutettavat hiilinielut. Laskelmissa ei ole myöskään huomioitu, että lihakarja laiduntaa lypsyrotuisia enemmän ja laidunnuksen myötä erityisesti lihakarja tuottaa arvokkaita luonnon monimuotoisuus hyötyjä.

Kotimaisesta sianlihasta ei ole vielä tietoa vastaavalla tarkkuudella, mutta Lukessa ollaan parhaillaan tekemässä vastaavaa keskimääräisen tuotannon arviota myös sian- ja broilerinlihalle. Kansainvälisissä tutkimuksissa sianlihan ilmastovaikutus vaihtelee tyypillisesti 5-9 CO2-ekv-kg./kg luutonta lihaa. Tämän valossa vertailtaessa per tuotekilo maito on myös sianlihaa ilmastoystävällisempää. Lisäksi lypsykarjan nuoret hiehot laiduntavat Suomessa jonkin verran, millä on positiivisia monimuotoisuusvaikutuksia. Sen sijaan sioille syötetään edelleen merkittävässä määrin soijaa, jonka tuotanto voi kasvihuonekaasupäästöjen synnyn ohella heikentää luonnon monimuotoisuutta niiden viljelyalueella. Ympäristövaikutukset tai tässä hiilijalanjäljen voisi vielä kohdentaa tuotteiden ravitsemusta kohden, ja siinäkin kohdassa on omat haasteena (kuten mitä ja miten eri ravitsemusnäkökohtia painotetaan), ja tämä voi osaltaan osittain muuttaa johtopäätöksiä. Asiat eivät siis ole alkuunkaan niin yksinkertaisia, kuin ne monesti julkisesta keskustelusta voisivat näyttäytyä. Mediassa kompleksit asiat yksinkertaistuvat helposti aivan liikaa ja sitten siellä on paljon asioiden tahatonta ja myös tietoista vääristelyäkin. Siksi tutkimusta, tiedettä ja ymmärrystä tarvitaan kosolti näihin asioihin, ja kehoitamme keskittymään kestävyyskysymyksissä ja esimerkiksi ruoan hiilijalanjälkiasioissa vain asiaa oikeasti pitkään tutkineiden asiantuntijoiden näkemyksiin.

t. Juha-Matti Katajajuuri, erikoistutkija ja Hannele Pulkkinen, tutkija, Luonnonvarakeskus

Lisätietoa:

LUKE Podcast: Ruoka, sen tuotanto ja ilmastonmuutos – miten riskejä taklataan?https://www.luke.fi/uutiset/ruoantuotanto/

Ohjeita ympäristöystävälliseen ruokavalioon: https://www.luke.fi/otaiisisti/