Miten Kioton ilmastosopimus onnistui?

Kioton ilmastosopimus tuli voimaan 2005. Siinä teollisuusmaat sitoutuivat vähentämään vuosien 2008-2012 päästöjään. Mutta en löydä tietoa siitä, onnistuivatko maat päästövähennyksissä. Ympäristöministeriön verkkosivuilla kerrotaan, että Suomi saavutti oman tavoitteensa, eli pitää päästöt vuoden 1990 tasolla. Mutta muiden maiden onnistumisesta on vaikea löytää tietoa.

Kioton pöytäkirjan (Kioton protokolla, engl. Kyoto Protocol) sopimus laadittiin v. 1997 Japanin Kiotossa ja siihen sitoutui 38 osapuolta (37 maata sekä Euroopan Unioni). Allekirjoittaneista kaksi vetäytyi myöhemmin: USA (ei ratifioinut sopimusta) ja Kanada (vetäytyi ratifioinnin jälkeen). Näin ollen päästövähennystavoitteet koskivat lopulta 36 osapuolta. Sopimus tuli voimaan 16.2.2005.

Kioton 1. velvoitekaudella (2008-2012) 36 osapuolen yhteenlaskettu päästövähennysvelvoite oli 5,2 % vuoden 1990 kasvihuonekaasupäästöjen tasosta alaspäin. Kioton sopimuksessa määritellyt päästövähennykset vaihtelevat jonkin verran eri maiden välillä. EU:n päästövähennysvelvoite Kioton 1. velvoitekaudella oli 8 % vuoden 1990 päästöistä. Kaikki sopimuksen ratifioineet maat pääsivät Kioton 1. velvoitekaudella niille asetettuun tavoitteeseen.

Kioton pöytäkirjaa jatkettiin vuonna 2012 toiselle velvoitekaudelle. Kioton 2. velvoitekaudelle (2013-2020) tuli mukaan yhteensä 34 osapuolta (Venäjä, Japani, Uusi-Seelanti ja Kanada jäivät pois). Näiden yhteenlaskettu päästövähennysvelvoite on 18 % vuoden 1990 päästöjen tasosta alaspäin.

Tällä hetkellä Kioton 2. velvoitekauden sopimuksen on allekirjoittanut 192 osapuolta (191 maata sekä EU). Allekirjoittamisen jälkeen maiden pitää vielä hyväksyä eli ratifioida sopimus kansallisesti. Kioton 2. velvoitekausi ei ole vielä voimassa (ratifioineita on 134; voimaantuloon tarvitaan 144).

EU:n päästövähennysvelvoite Kioton 2. velvoitekaudella on 20 % vuoden 1990 tasosta.

Outi Honkatukia
Suomen pääneuvottelija ilmastoneuvotteluissa, Ympäristöministeriö

Lisätietoa:

Kioton pöytäkirjasta:
https://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Ilmasto_ja_ilma/Ilmastonmuutoksen_hillitseminen/Kansainvaliset_ilmastoneuvottelut/Kioton_poytakirja

https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Glossary:Kyoto_Protocol

Kansainvälisistä ilmastoneuvotteluista:
https://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Ilmasto_ja_ilma/Ilmastonmuutoksen_hillitseminen/Kansainvaliset_ilmastoneuvottelut

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/f65a78bb-dc8e-41a5-b09a-6fa36661880b/sopimukset-ohjaavat-kansainvalista-ilmastopolitiikkaa.html

Pariisin sopimuksesta:
https://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Ilmasto_ja_ilma/Ilmastonmuutoksen_hillitseminen/Kansainvaliset_ilmastoneuvottelut/Pariisin_ilmastosopimus

Suomen ilmastopolitiikasta ja tavoitteista:
https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/161b48de-bc6a-44ef-97fe-83d184fc257a/suomen-ilmastopolitiikalla-pyritaan-vahentamaan-kasvihuonekaasupaastoja.html

Tietoa l√∂ytyy Climate Policy -lehden artikkelista ‚ÄúCompliance of the Parties to the Kyoto Protocol in the first commitment period‚ÄĚ. Kaikki 36 maata, jotka sitoutuivat p√§√§st√∂v√§hennyksiin, saavuttivat tavoitteensa. Tosin yhdeks√§n maata joutui k√§ytt√§m√§√§n sopimuksen joustomekanismeja, kuten p√§√§st√∂kauppaa. P√§√§st√∂v√§hennyksiss√§ auttoi se, ett√§ vuonna 2008 alkoi talouden taantuma, joka v√§hensi p√§√§st√∂j√§ juuri Kioton velvoitekaudella 2008-2012.

Igor Shishlov, Romain Morel & Valentin Bellassen (2016) Compliance of the Parties to the Kyoto Protocol in the first commitment period, Climate Policy, 16:6, 768-782
https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/14693062.2016.1164658

Toimitus kiittää TuomoS:ää vastauksesta! Vastauksen oikeellisuus on tarkistettu.

Tässä vielä toinen tieteellinen artikkeli aiheesta:

Maamoun, N., The Kyoto protocol: Empirical evidence of a hidden success, Journal of Environmental Economics and Management, Vol. 95, May 2019, Pages 227-256

Valitettavasti molemmat artikkelit ovat maksullisia (ovat luettavissa esim. yliopistokirjastojen kautta). Artikkelien tiivistelmät ovat kuitenkin avoimesti kaikkien luettavissa.