Mitä puita kannattaisi istuttaa kaupunkialueelle?

Puut sitovat hiiltä, imevät hulevesiä ja antavat varjoa. Mitä etua ja haittaa olisi siitä, että kaupungit istutettaisiin täyteen puita ja mitä puulajeja kannattaisi suosia?

Kaupungit täyteen puita? Täydennysrakentamisen aikakaudella on pienilläkin viher- ja sinikäytävillä ja istutuksilla entistä suurempi rooli. Täydennysrakentamisella tarkoitetaan kaupunkikudoksen tiivistämistä siten, että väestön lisääntyessä ei rakenneta kaupunkia ulospäin vaan sisäänpäin. Puut ja kasvillisuus ylipäänsä vaikuttavat paitsi ihmisten hyvinvointiin myös ekologiselta kannalta kaupunkien eduksi. Sekä puut että erilaiset kukkivat kasvit parantavat pölyttäjien edellytyksiä elää kaupungissa. Kaupunkien puutarhat ja reuna-alueet ovat äärimmäisen tärkeitä pölyttäjähyönteisten säilymisen kannalta, jotka puolestaan mahdollistavat ruoantuotannon.

Hulevesien hallinta edellyttää laajoja läpäiseviä pintoja. Kasvien peittämät alueet hidastavat vesien läpivirtausta vähentäen näin kaupunkitulvien riskiä. Kasvillisuuden kerroksellisuus edistää tätä vaikutusta entisestään, joten puut ja muu viherkasvillisuus yhdessä antavat parhaan suojan kaupunkilaisille. Ilmaston lämmetessä kesäajan varjontarve kasvaa. Puut antavat tehokasta suojaa liialta auringolta ja paikalliselta lämmönnousulta niin ihmisille kuin muille kasveille ja eläimille. Myös rakennusten lämmönnousua voi hillitä ympäröivällä kasvillisuudella.

Mitä puulajeja? Puulajien valinnassa kaupungissa on tärkeää kiinnittää huomiota ilmastollemme sopivimpiin, hiiltä parhaiten sitoviin ja suojaa antaviin ominaisuuksiin. Suomen ilmastossa kasvukauden pituus (tai lyhyys) asettaa kiinteät rajat esim. kasvulle. Eri hyönteisten tai lintujen kannalta suotavin puulaji voi myös olla eri. Eri puulajit vaikuttavat myös eri tavalla ilmanlaatuun. Ne toimivat siis parhaimmillaan ‘ilmansuodattimina’ parantaen paikallista ilmalaatua, mutta voivat myös estää ilman sekoittumista. Lehtipuut tarjoavat enemmän varjoa, mutta syksyisin lehdet kiskoilla voivat aiheuttaa liukkautta. Lehmukset, koivut ja vaahterat saattavat tulevina vuosina tehdä tilaa uusille lajeille, ehdokkaana mm. valkopyökki. Kaupunki tutkii asiaa parhaillaan.

Emma Terämä & Leena Kopperoinen,
Suomen Ympäristökeskus (SYKE)

Lisätietoja:
https://www.vyl.fi/alan-kehittaminen/teemavuodet-ja-kampanjat/puunhalausviikko/terveys-ja-hyvinvointi/miksi-kaupunki-tarvitsee-puita/
https://yle.fi/uutiset/3-9708389
https://ec.europa.eu/jrc/en/publication/enhancing-resilience-urban-ecosystems-through-green-infrastructure-enroute
Padovan kaupungin tapaus eri puulajeista:
https://oppla.eu/casestudy/19221
https://tuhat.helsinki.fi/portal/fi/publications/vilkkaiden-teiden-l(d6b61243-225f-44ba-bf85-4a443b629d5e).html

1 Like

Kiitos vastauksesta ja hyvistä linkeistä! Hienoa, että asiaa tutkitaan. Myös biohiilen käyttö kasvualustassa auttaisi moniin samoihin haasteisiin.

1 Like

Hei,

Tässä vinkkinä hieman aiheeseen liittyen Helsingin yliopiston professorin tervetuliaisluento tänään ke 29.5., aiheesta miten puut sopeutuvat ilmastonmuutokseen. Luento on tänään klo 14-16 (Teemu Höltän osuus klo 15.15). Tilaisuutta voi seurata live-striiminä, ja itse luento on myös yleisölle avoin.

29.5. klo 15.15 Teemu Hölttä: Whole-tree ecophysiology in a changing climate

Live-lähetys: https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/21151

https://allevents.in/helsinki/uusien-professorien-juhlaluennot-–-inaugural-lectures/200017354603934

Terv. Sanna-Liisa

1 Like