Millaisilla keinoilla rakentamisesta ja asumisesta voitaisiin tehdä hiilineutraalia?
Vastaus Ympäristöministeriön asiantuntijalta:
Rakentaminen ja rakennusten käyttö kuluttavat paljon energiaa ja materiaaleja. Niiden osuus Suomenkin hiilijalanjäljestä on noin kolmannes. Varsinaisen hiilineutraaliuden saavuttaminen (= päästöjen ja kompensaatioiden tasapaino) rakennuksissa on hyvin vaikeaa, mutta päästöjä voidaan kuitenkin vähentää monin eri keinoin.
VTT:n laskelman mukaan keskimääräisen asuinkerrostalon koko elinkaaren hiilijalanjäljestä noin 63 % aiheutuu energian käytöstä ja noin 37 % elinkaaren muista vaiheista, joista tärkeimpänä on rakennusmateriaalien valmistus.
Rakennusten energiatehokkuutta on parannettu Suomessa jo vuosikaudet. Tätä kautta on saavutettu ja tullaan yhä saavuttamaan päästövähennyksiä. Energiatehokkuuden rinnalle on kuitenkin tarpeen lisätä myös muita keinoja vähentää päästöjä.
Rakentamisessa käytettävien tuotteiden valmistuksessa syntyy päästöjä. Valitsemalla kestäviä ja vähähiilisiä tuotteita, esimerkiksi korvaamalla paljon päästöjä tuottavaa betonia puulla, voidaan rakennuksen elinkaaren hiilijalanjälkeä pienentää. Tämän vähennyksen merkitys tulee korostumaan sitä enemmän, mitä energiatehokkaammaksi rakennukset käyvät. Materiaaleihin sisältyy huomattava päästövähennyspotentiaali, joka lisäksi painottuu rakennuksen elinkaaren alkupäähän.
Lisäksi rakennustyöt, materiaalien kuljetukset, rakennuksen ylläpito ja korjaukset sekä aikanaan koittava rakennuksen purku ja kierrätys vaikuttavat kaikki hiilijalanjälkeen.
On kuitenkin tärkeä muistaa, että vähähiilisyys on – tärkeydestään huolimatta – vain yksi rakentamiselta edellytettävä laatuvaatimus. Vähähiilisyyden tavoittelulla ei saa riskeerata turvallisuuden, terveellisyyden, toimivuuden ja taloudellisuuden tavoitteita.
Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan lainsäädäntöä, jonka kautta rakennusten hiilijalanjälki tuodaan lähivuosina osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Rakennuslupaa haettaessa arvioidaan rakennuksen hiilijalanjälki ja etsitään toimivimmat tavat päästä vähähiilisyyteen.
Vastaajana:
Matti Kuittinen, Erityisasiantuntija, Ympäristöministeriö
Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä 2020-luvun puoliväliin mennessä. (Kuva: https://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Rakentamisen_ohjaus/Vahahiilinen_rakentaminen/Tiekartta_rakennuksen_elinkaaren_hiilijalanjaljen_huomioimiseksi)
Tässä vielä linkkejä, joiden kautta voi perehtyä tarkemmin asiaan:
Ympäristöministeriön Vähähiilinen rakentaminen -sivu
Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän koekäyttö käynnistyy syksyllä – koekäyttöä tuetaan neuvontapalvelulla (YM uutinen 4.6.2019)
Ympäristöministeriön valmistelema rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmä siirtyy koekäyttöön elokuussa 2019. Koekäytön myötä käynnistyy myös Green Building Council Finlandin tarjoama neuvontapalvelu, joka auttaa kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoita vähähiiliseen rakentamiseen ja rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmään liittyvissä kysymyksissä.
Tiekartta rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen huomioimiseksi rakentamisen ohjauksessa (YM:n julkaisema selvitys 30.6.2017)
VTT tutki: betonikerrostalon hiilijalanjälki on noin 75 prosenttia suurempi kuin puukerrostalossa (17.8.2017)
Raportti: Rakentamisen hiilivarasto (YM / VTT) (25.9.2017)