Kuinka paljon hiilidioksidia voisi sitoa n. 100 hehtaarin metsä Afrikassa?

Hei!

Luin äsken artikkelin joka ihmetytti suuresti. Väitettiin, että maailman tämänhetkiset vuotuiset nettopäästöt saataisiin katettua, jos Afrikassa metsitettäisiin kolme kertaa Suomen kokoinen alue. Mietin, että eihän tämä voi pitää paikkaansa? Suomen pinta-alasta on eri lähteiden mukaan nyt metsää 65 - 75%, ja suomalaiset nielut ovat noin 20 Mt vuosittain. Eli nopeasti laskettuna, niin 20/0,65 = 30 Mt/ a jos koko Suomi olisi metsää ja näin 3x 30 = 90 Mt nielua jos olisi kolme kertaa Suomen pinta-alaa. Sanotaan 100 Mt ihan vain helppouden vuoksi – maailman päästöjen ollessa luokkaa 42 Gt niin tämä tarkoittaisi, että Aftrikkalainen metsä pitäisi nielaista / kasvaa 400 kertaa tehokkaimmin kuin Suomalainen. Onkohan professorilla tullut tässä pilkkuvirhe vai missaanko itse jotain?

Linkki artikkeliin:

Kysymykseen on vaikea vastata, koska en tiedä mihin artikkeliin kysyjä viittaa, joten en pysty tarkistamaan ko. artikkelin laskelmia. Selvää kuitenkin on, että jos artikkelissa on tällaista esitetty, niin laskelma on väärin.

Jos tehdään laskelma, jossa oletetaan metsän hiilinieluksi 2 tonnia hiiltä/ha/vuosi (Hyytiälän SMEAR II mittausasemalla tehtyjen tutkimusten antama arvo, noin 50 vuoden ikäiselle mäntymetsälle), niin tarvitaan luokkaa 50 miljoonaa neliökilometriä, jotta tällä hiilinielulla laskettuna saadaan sidottua tämän hetken tason yhden vuoden globaalit päästöt (n. 40 Gt/vuosi). Tällöin ei kuitenkaan huomioida metsien käytön/hakkuiden vaikutusta hiilinieluun, koska SMEAR II mittausmetsikössä ei tehdä hakkuita, jotka pienentäisivät keskimääräistä nielua. Myös kysyjän omassa laskelmassa unohtuu nielua miettiessä, että Suomessa käytetään intensiivisesti metsiä, mikä vaikuttaa hiilinielun suuruuteen.

Metsien ilmastovaikutuksia mietittäessä on hyvä muistaa, ettei metsän hiilinielu ole koko totuus. Nettovaikutuksessa pitäisi huomioida puutuotteiden korvausvaikutus, metsän vaikutus valon heijastumiseen (albedo), metsien tuottamien haihtuvien hiiliyhdisteiden vaikutus ilmakehän pienhiukkasiin (aerosolit) ja pilvien muodostumiseen, sekä haihdunnan ja pinnan rosoisuuden vaikutus energian siirtymiseen pinnan ja ilmakehän välillä.

Lisätietoa:

Hannu Ilvesniemi, Janne Levula, Risto Ojansuu, Pasi Kolari, Liisa Kulmala, Jukka Pumpanen, Samuli Launiainen, Timo Vesala and Eero Nikinmaa. 2009. Long-term measurements of the carbon balance of a boreal Scots pine dominated forest ecosystem. BOREAL ENVIRONMENT RESEARCH 14: 731–753. pdf: http://www.borenv.net/BER/pdfs/ber14/ber14-731.pdf