Osallistuin Ilmastotuntiin ja tutustuin sen jälkeen Leena Järven artikkeliin Helsingin ilmastosta (Spatial Modeling of Local-Scale Biogenic and Anthropogenic Carbon Dioxide Emissions in Helsinki, 2019). Artikkelissa ymmärtääkseni todetaan, että Helsingin kasvillisuus vapauttaa hiilidioksidia vuositasolla. Mistä tämä johtuu (paitsi lyhyestä kasvukaudesta), ja onko mahdollista, että kaupunkikasvillisuudella voitaisiin sitoa hiilidioksidipäästöjä?
Hei Anne,
Kiitos hyvästä kysymyksestä. Samalla kun kasvillisuus sitoo hiilidioksidia ilmakehästä yhteyttämisen kautta, se vapauttaa ilmakehään hiilidioksidia hapettamalla eli polttamalla yhteytyksessä sitomiaan sokereita ja muita orgaanisia molekyylejä. Tätä kutsutaan kasvihengitykseksi. Yhteyttämisessä sidottu hiili päätyy lopulta maahan karikkeena, kuolleina juurina tai yksittäisinä kasveina. Hiiltä päätyy maahan myös latvuksesta huuhtoutuneena tai liuenneena. Maahan päätynyt hiili vapautuu hitaasti hiilidioksidina ilmakehään ja tätä kutsutaan maahengitykseksi. Näin ollen on siis kaksi päinvastoin vaikuttavaa prosessia: kasvin yhteyttämisessä kuluva (eli kasvin sitoma) hiilidioksidi sekä kasvillisuuden ja maaperän hengittämä hiilidioksidi. Viittaamassasi tutkimuksessa näistä jälkimmäinen oli hivenen suurempi kuin hiilidioksidin sitoutuminen kasvillisuuteen. Käytetyssä mallissa kuitenkin kasvillisuuden ja maaperän hengitys on kuvattu yksinkertaisesti lämpötilan funktiona, mikä ei ota kattavasti huomioon maahengityksen määrän riippuvuutta maaperä- ja kasvillisuustyypeistä, eikä esimerkiksi sitä siivotaanko kaupunkialueilla puista maahan pudonneet lehdet, jotka maahan joutuessaan muuttuvat ajan kuluessa maaperän hengitykseksi. Samaan aikaan mallituksessa ei oteta huomioon kasvuvaiheessa olevaa kasvillisuutta, jolloin hiilidioksidin sitoutuminen on suurempaa. Näin ollen mallitulokseen liittyvä epävarmuus on suuri. Se mikä pitää paikkaansa on, että pohjoisilla alueilla kasvukauden pituus rajoittaa hiilen sitoutumista kasvillisuuteen.
On siis mahdollista ja sanoisin että jopa todennäköistä että kaupunkikasvillisuus kokonaisuudessaan sitoo hiilidioksidia ilmakehästä myös Helsingissä kasvukauden lyhyydestä huolimatta, mutta tällä hetkellä ei pystytä suoraan sanomaan miten paljon. Tämä myös todennäköisesti vaihtelee alueellisesti ja esimerkiksi katupuiden tapauksessa hiilidioksidin sitoutuminen on suurempaa kuin kasvi- ja maaperähengitys, kun taas tietynlaisessa kaupunkimetsässä tilanne voi vuositasolla olla päinvastoin.
Leena Järvi
apulaisprofessori, Kaupunkimeteorologia
Helsingin yliopisto
Hei!
Vastauksessa kiinnitti huomiota tuo lehtien ja muun orgaanisen jätteen pois kerääminen. Jos ne kerätään pois, eivät kai ne kuitenkaan katoa kierrosta? Jäte tulee hävit-tää (tavuviiva siitä syystä, että “vit-tää” näkyy olevan asiaton sana, jota ei sallita) ymmärtääkseni joka tapauksessa kompostoimalla tai polttamalla.
Merkitys on varmasti vähäinen, mutta minusta tuo kohta vastauksessa ontuu.
Ystävällisin terveisin
Liisi Anttila