Onko Suomessakin PFAS-yhdisteet ylittänyt raja-arvot sadevesissä? Harkitsen sadeveden käytön lopettamista kasvihuoneviljelyssä.
://pubs.acs.org/doi/10.1021/acs.est.2c02765#
Sadeveden PFAS-yhdisteille ei ole olemassa raja-arvoja. Yksi tapa lähestyä kysymääsi asiaa on verrata sadeveden pitoisuuksia johonkin muuhun raja-arvoon, kuten EU:n tai jonkin sen jäsenmaan asettamiin talousveden suurimpiin sallittuihin pitoisuuksiin tai vesipuitedirektiivin hyvän vesiympäristön tilan määritteleviin ympäristölaatunormeihin. Tässä täytyy huomata, että raja-arvoihin reagointi on erilaista lainsäädännöstä riippuen. Jos talousveden raja-arvot ylittyvät, ko. talousvettä täytyy puhdistaa teknisesti tai vaihtaa vesilähdettä. Jos ympäristölaatunormi ylittyy yksittäisessä vesistössä, toimenpide voi olla esim. yksittäisen tehtaan puhdistusprosessin parantaminen. Jos ympäristölaatunormi ylittyy globaalisti, voidaan esittää kansainvälistä käyttökieltoa ko. kemikaalille.
Vuoden 2023 alussa voimaan tulevassa EU:n juomavesidirektiivissä sallitaan noin 20 PFAS-yhdisteen summalle pitoisuus 100 ng/l. Useimmiten talousvedessä havaitaan vain 4-7 yhdistettä, joista PFOS, PFOA, PHxS ja PFNA ovat tärkeimmät. Nämä ovat Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n määrittelemät 4 yhdistettä, joiden summasta käytetään lyhennettä ΣPFAS4. Tietyt maat ovat asettaneet kansallisia, EU:n juomavesidirektiiviä tiukempia raja-arvoja. Näihin kuuluu mm. Tanskan asettama ΣPFAS4:n raja-arvo 4 ng/l. Vesipuitedirektiivissä perfluoro-oktaanisulfonihapon (PFOS) sallittu vuosikeskiarvo vesimuodostumissa on puolestaan 0,65 ng/l. Ruotsissa sadevedestä on mitattu pitoisuuksia, jotka ovat suunnilleen näiden raja-arvojen suuruusluokkaa.
EU on asettamassa vuoden 2023 alusta PFAS-yhdisteille maksimiarvot elintarvikkeiden osalta. Raja-arvoja ei tässä vaiheessa todennäköisesti aseteta kasviksille tai hedelmille, mutta todennäköisesti nämäkin tulevat tulevaisuudessa.
Tarkasteltaessa PFAS-yhdisteiden kokonaissaantia täytyy arvioida sitä, mikä kokonaisaltistus on suhteessa EU:n laskemaan siedettävään viikkosaantiin. EFSA:n riskinarvioinnissa esitetty siedettävä viikkosaanti on ΣPFAS4:lle oli 4,4 ng/viikko/kg ruumiinpaino. Eri saantilähteiden suhteellista osuutta Suomessa ei tunneta tarkasti, mutta jos oletetaan, että juomavedestä saadaan 20% kokonaissaannista, 70 kg painava henkilö voisi juoda 2 litraa vettä päivässä, missä ΣPFAS4:n pitoisuus on 4,4 ng/l. Tämä ei siis ylitä merkittävästi Tanskan kansallista talousveden raja-arvoa.
PFAS-yhdisteitä tutkitaan tällä hetkellä erittäin intensiivisesti ja monien haitallisiksi tiedettyjen PFAS-yhdisteiden käyttöä on jo rajoitettu ja pitoisuudet ympäristössä sekä ihmisen altistuminen ovat laskemassa. Toisaalta PFAS-yhdisteet ovat erittäin käyttökelpoisia monissa teknisissä sovelluksissa, mistä syystä niiden käytön ja rajoittamisen tasapainoa haetaan jatkuvasti. Ympäristöön jo päässeiden määrien takia ne ovat kuitenkin keskuudessamme vielä vuosikymmeniä.
Kasvien viljelyssä kannattaa miettiä riskien ja hyötyjen tasapainottamista. Kasvisten terveyshyödyt ovat epäilemättä edelleen selvästi suuremmat kuin kemikaalien tausta-altistuksen haitat.