Aina kun on ollut lämmin sää, ilmatieteenlaitoksen meteorologit kiirehtivät ilmoittamaan lämpimän johtuvan “jo selvästi näkyvästä” ilmaston lämpenemisestä. Kun taas on kylmä johtuu se aina tuulen suunnasta, tai muusta vastaavasta. Joskus se kylmä johtuu näiden samojen henkilöiden ilmoittamana ilmaston lämpenemisestä.
Miten erottaa sään aiheuttaman lämpimän/kylmän ilmaston muutoksen aiheuttamasta?
Hei,
Ensiksi pitää tehdä selvä ero sään ja ilmaston välillä. Sää on ilmakehän hetkellinen tila, kun taas ilmastolla tarkoitetaan ilmakehän keskimääräisiä olosuhteita paljon pidemmältä, vähintään 30 vuoden ajalta.
Sään aiheuttama lämpeneminen tai kylmeneminen on vaihtelevampaa ja vaihtelut ovat suurempia kuin ilmaston lämpenemisessä: esim. 21.1.2019 Helsingissä oli 10 astetta normaalia kylmempää, kun taas 1.1.2019 oli 4 astetta normaalia lämpöisempää, eli vaihtelut ovat suuria. Ilmaston lämpeneminen on taas hidas prosessi: Suomen ilmasto on lämmennyt viimeisen 30v aikana 1-1.5 astetta.
Se että johtuuko jokin tietty sääilmiö ilmastonmuutoksesta, on hyvin vaikea vastata. Meillä ei ole vaihtoehtoista todellisuutta jossa voisimme elää saman ajanjakson tuhansia kertoja uudelleen ilman kohonneita kasvihuonepitoisuuksia ja laskea sitten montako kertaa ko. sääilmiö tapahtuisi uudelleen. Katso Jouni Räisäsen englanninkielinen vastaus samantyyliseen kysymykseen täällä: Cold Snap in the United States and Canada. Emme siis voi suoralta kädeltä sanoa että lämmin sää johtuisi ilmaston lämpenemisestä, koska sää Suomessa vaihtelee suuresti.
Sen sijaan että kysymme sitä johtuuko lämmin tai kylmä sää ilmastonmuutoksesta, pitäisi kysyä mielummin sitä miten ilmastonmuutos vaikuttaa lämpöaaltoihin tai kylmänpurkauksiin. Ilmaston lämmetessä myös lämpöaallot muuttuvat lämpöisemmiksi, ja toisaalta kylmät säät vähemmän kylmiksi (joitain poikkeuksia lukuunottamatta). On perusteltua sanoa, että esim. viime kesän helleaalto ei olisi ollut niin voimakas ilman jo lämmennyttä ilmastoamme.
Yksinkertaistetusti sanottuna: kylmät ja lämpimät säät Suomessa eivät aiheudu ilmastonmuutoksesta, vaan ne kuuluvat luontaiseen sään vaihteluumme. Ilmastonmuutos vain lisää keskimääräistä lämpöisempien säiden todennäköisyyttä.
“Tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta” Sään ennustamiseen liittyy epävarmuustekijöitä? Eikö epävarmuustekijät vaikuta myös ilmastoennusteisiin?
Miksi niissä ei näy todennäköisyyksiä kuten sääennusteissa?
Ilmastoennusteisiin sisältyy merkittäviä epävarmuustekijöitä. Kun vastajulkaistuja ennusteita uutisoidaan, nämä epävarmuustekijät usein sivuutetaan, koska niiden syvempi ymmärtäminen vaatii perehtymistä ja asiantuntemusta.
Ennustemalleissa (sekä sään että ilmaston) on väistämättä aina puutteita ja epätarkkuuksia yksinkertaisesti siitä syystä, että kaikkia säähän ja ilmastoon vaikuttavia asioita ei vielä tunneta tarpeeksi hyvin tai niiden tarkka mallintaminen olisi laskennallisesti liian aikaavievää (supertietokoneellekin), jolloin laskennassa joudutaan käyttämään yksinkertaistuksia. Mallien epätarkkuuksia pyritään kuitenkin aktiivisesti etsimään ja kun epätarkkuus tunnistetaan, mallia jälleen parannetaan. Tietokoneiden laskentakapasiteetin kasvaessa prosesseja pystytään mallintamaan koko ajan tarkemmin. Niinpä voi yleisesti ottaen sanoa, että uudet mallit ja ennusteet ovat yleisesti tarkempia kuin vanhat mallit ja ennusteet.
Edellä kerrot ettei mallinnukseen valita kaikkia vaikuttavia tekijöitä eikä edes olemassa olevaa tietoa, koska laskennasta tulee liian raskasta, mutta samalla väität laskennan tarkentuvan.
Kerrotko miten epätarkka mallintaminen voi tarkentua valikoimalla laskentaa seikkoja joiden vaikutukset ovat osin tuntemattomia ja jättämällä vähemmälle huomiolle jo tunnetuja?
Viimeisimmillä malleilla ajetut historialliten ilmastomuutosten vertailut osoittivat että uusimalli laski huonommin menneisyysdessä tapahtuneita muutoksia kuin sitä yksinkertaisempi vanhempi.
Voiko siis todella yleistää että uudet mallit laskevat oikein suuremmalla todennäköisyydellä?
Minun on vaikea uskoa että yksinkertainen laskentamalli joka antaa historiassa oikeita tuloksia olisi jotenkin huonompi kuin uusi joka ei toimi menneisyyden arvoilla yhtä hyvin.
Takaako monimutkaisuus oikeellisuuden, jos ei ymmärretä mitä lasketaan kuten kerroit?
Laskentamallien oikeellisuutta ei voi vertailla keskenään vaan se on tehtävä olemassa olevalla historiallisella datalla. Jos lähdetään luottamaan malleihin jotka eivät sitä toteuta, mutta toteuttavat olettamuksia joita mallin tekijät ovat sille asettaneet tehdään tieteellistä huijausta!