Miksi lämpötila ei noudata CO2 pitoisuuden nousua ilmastomuutosteorian mukaisesti?

Miksi lämpötila ei seuraa CO2 pitoisuuden nousua vaikka niin väitetään?

Hei,

Valitsemasi kuva on malliesimerkki siitä, miten mittausdatasta voidaan saada esiin silmällä katsoen vakuuttavan oloinen korrelaatio (tai tässä tapauksessa ei korrelaatiota), kun kuvan akselit valitaan tarkoitushakuisesti. Tässä ajanjaksoksi on valittu 2001-2018 eli 17 vuoden jakso. Hiilidioksidin pitoisuuden akseli (oikea y-akseli) on huomattavan pieni, vain väli 365-410 ppm (pitoisuus esiteollisena aikana oli noin 280 ppm). On totta, että tällä aikavälillä lämpötila ei näytä noudattavan hiilidioksidipitoisuuden nousua.

Korrelaatioiden tarkastelussa ajanjakson pitäisi olla mahdollisimman pitkä. Erityisesti hiilidioksidin ilmastovaikutuksen kohdalla ajanjakson tulisi olla vähintään useita kymmeniä vuosia, koska ilmasto reagoi hiilidioksidin pitoisuuden muutoksiin viiveellä ja vasta pidemmällä ajanjaksolla säähän liittyvä, melko suurikin vuosien välinen vaihtelu globaalissa lämpötilassa suodattuu pois.

Kun tarkasteltavaa aikaväliä pidennetään, hiilidioksidin ja maan pintalämpötilan välinen korrelaatio on hyvin selvä, kuten ao. kuvasta nähdään. Samassa kuvassa on kysyjän esittämä data, eli aivan viime vuosina lämpötila ei ole noussut CO2-pitoisuuden kanssa käsi kädessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että korrelaatio olisi murtumassa, vaan liittyy ilmaston/sään normaaliin, osittain kaoottiseen sisäiseen vaihteluun, johon vaikuttavat mm. ilmastojärjestelmän oskillaatiot (El Nino/La Nina, North Atlantic Oscillation), auringon aktiivisuuden normaali vaihtelu (11 vuoden auringonpilkkusykli) ja tulivuorenpurkausten määrä (jotka viilentävät säitä). Kun muutamia vuosia kuluu, on odotettavissa että lämpötilan nousu korreloi jälleen paremmin CO2:n kanssa myös 2000-luvun osalta.

On myös tärkeää huomata, että hiilidioksidin suhteen tiedämme paljon enemmän kuin tämän havaitun korrelaation maan pintalämpötilan kanssa. Pelkkä korrelaatiohan ei automaattisesti osoita syy-seuraus-suhdetta. Hiilidioksidista tiedämme kuitenkin, että se molekyylirakenteensa perusteella imee lämpösäteilyä infrapuna-aallonpituuksilla. Tällainen lämpösäteilyä imevä (absorboiva) kaasu ilmakehässä estää maapallolta lähtevän lämpösäteilyn karkaamista avaruuteen ja aiheuttaa näin kasvihuonevaikutuksen, joka nostaa maapallon pintalämpötilaa. Tällaista kaasua kutsutaan kasvihuonekaasuksi (tärkeimpiä ovat hiilidioksidi, metaani ja ilokaasu sekä vesihöyry) ja kun sen pitoisuus nousee ilmakehässä, niin ilmakehässä tapahtuu enemmän lämpösäteilyn absorptiota mikä taas lämmittää maapalloa. Hiilidioksidin tapauksessa ilmaston kannalta tärkein absorptio tapahtuu aallonpituuden 15 mikrometriä ympärillä. Ilmiö siis tunnetaan hyvin molekyylitasolta lähtien ja sen toteutuma havaitaan mitatun CO2-pitoisuuden ja maapallon pintalämpötilan korrelaationa.

Myös jääkairauksista saatu data osoittaa, että lämpötila ja hiilidioksidipitoisuus korreloivat myös hyvin pitkällä, satojen tuhansien vuosien aikaskaalalla.

Lyhyesti sanottuna: Maapallon pintalämpötila korreloi hyvin ilmakehän CO2-pitoisuuden kanssa, kun tarkasteltava ajanjakso on riittävän pitkä. Ilmiö tunnetaan ja osataan selittää hyvin molekyylitasolta lähtien.

Kuvan lähde: http://medialibrary.climatecentral.org/resources/national-climate-assessment-resources-2018

4 Likes

Miksi sitten aina ensin nousee lämpötila ja sitten vasta viiveellä CO2-pitoisuus?

2 Likes

Olisi ehkä hyvä mainita että niissä jääkairaus näytteissä hiilidioksidin nousu seuraa lämpötilan nousua, eli päinvastoin kuin nykyään.

2 Likes

Hei Sanna-Liisa! Vastauksestasi heräsi paljon lisäkysymyksiä. Kerroit että hiilidioksidin ja maalämpötilan korrelaation on hyvin selvä, mutta kuitenkaan pelkkä korrelaatiosuhde ei automaattisesti osoita syy-seuraus-suhdetta. Itsekin olen kuullut, tuon että pitkällä aikavälillä on huomattu että CO2-pitoisuus seuraa lämpötilan nousua eikä toisin päin. Pitääkö tämä paikkansa, ja mitä siitä ajattelet? Myös tuo sinunkin jakamassa kuvassa näkyvä 1930-luvun lämpöpiikki tapahtui ennen ja ilman ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousua, ja herättää kysymyksiä onko korrelaatio tulkittu oikein. Lisäksi aiemmin historiassa olleet lämpimät jaksot (mm.keskiajalla) kertovat että lämpötilaa nostavia tekijöitä on muitakin kuin hiilidioksidi jota esität pääsyylliseksi lämpötilan nousuun.

Lisää kysymyksiä heräsi tuosta syy-seuraus-suhteesta ja CO2:n tutkituista ominaisuuksista. Hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä on vain 0,04%, josta vain n.4% on ihmisen tuottamaa (Luonto 772Gt/y, ihminen 32Gt/y,IPCC AR4). Kasvihuonekaasuista vesihöyryllä on hiilidioksidin sijaan tutkitusti suurin vaikutus kasvihuoneilmiöön (CO2 1-5% pitoisuus kasvihuonekaasuista, josta ihmisperäinen 0,05-0,2%). Miksi nostat hiilidioksidin vesihöyryn yläpuolelle? Lisäksi olen ymmärtänyt että vesihöyryn absorbtio toimii samoilla aallonpituuksilla hiilidioksidin kanssa, joten eikö sen pitäisi myös vähentää CO2:n vaikutusta? Kuten sanoit, että CO2 tunnetaan hyvin molekyylitasolta lähtien. Olen ymmärtänyt että sen absorbtiovaikutus on lineaarisen sijasta logaritminen (IPCC AR1), eli 20ppm vaikuttaa eniten, ja saman vaikutuksen tarvitaan aina tuplamäärä. Eikö nämä asiat yhdessä aseta teorian ihmisperäisen CO2:n merkittävästä vaikutuksesta kasvihuoneilmiöön erittäin kyseenalaiseksi?

Kiitos jo valmiiksi vastauksistasi :).

2 Likes

Hei,

kiitos jatkokysymyksestä, jossa on monia hyviä pointteja tai myyttejä murrettaviksi.

Yleiskuva on se, että hiilidioksidi on tärkein kasvihuonekaasu ja toimii ikäänkuin maapallon lämpötilan “termostaattina”. Ihmiskunnan päästöt ovat yksiselitteisesti syy sen viime vuosisatojen aikaiseen nousuun. Vesihöyry on myös tärkeä kasvihuonekaasu, mutta sen pitoisuutta säätelee ilman lämpötila (kylläisen höyryn paine kasvaa lämpötilan mukana), eivät päästöt ilmakehään. Jos vesihöyryä yritettäisiin päästää ilmaan paljon, se sataisi pian pois tai vastaavasti jos sitä yritettäisiin poistaa ilmasta, niin sitä heti haihtuisi vastaava määrä takaisin. Näin vesihöyryn vaikutus on palautemekamismi, joka vahvistaa muiden kasvihuonekaasujen aiheuttaman lämpenemisen noin kaksikertaiseksi.

Jääkausien yli ulottuvassa datassa CO2:n ja lämpötilan korrelaatio menee toisinpäin, eli ensin on lähtenyt lämpeneminen käyntiin, sitten vapautunut hiilidioksidia ilmakehään (meristä, kun ne ovat lämmenneet) ja tämä CO2:n lisääntyminen on edelleen vahvistanut lämpenemistä. Eli tässäkin CO2 vaikutus on samanlainen kuin nykyään (fysiikkahan ei muutu ajassa), mutta alkusyy lämpenemiselle on ollut eri (muutokset maan rataparametreissa eli maan pinnalle saapuvan auringonsäteilyn määrässä). Jääkauden muuttumiseksi interglasiaaliksi (ja toisinpäin) tämä vapautuneen hiilidioksidin aiheuttama lämpeneminen on kriittinen, sillä muutokset maan rataparametreissa yksinään eivät riittäisi aiheuttamaan muutosta jääkaudesta lämpimään kauteen tai päinvastoin.

Linkkaan tähän toisen kysymysketjun, jossa on selostettu hieman CO2:sta kasvihuonekaasuna.

https://kysymykset.kysyilmastosta.fi/t/miksi-co2-on-kasvihuonekaasu/

Lisäksi liitän kuvan, jossa näkyvät eri kaasujen absorptiospektrit (vaikuttaa siltä että sinulla on osaamista niin että pystyt tätä ainakin jossain määrin tulkitsemaan). Siitä voit verrata eri kaasujen vaikutusta ja nähdä että vesi on todellakin tärkein kasvihuonekaasu (se absorboi useammilla aallonpituuksilla). Tästä huolimatta hiilidioksidi (sekä metaani, ilokaasu ja otsoni) ovat niitä, jotka kontrolloivat kasvihuoneilmiön suuruutta. Vesihöyry on vahvistava (positiivinen) palautemekanismi, johon emme päästöillä voi suoraan vaikuttaa.

Tässä siis alkuun vastauksia, toivottavasti näistä on apua. Palaan mahdollisesti lähiaikoina vielä hieman tarkemmin asiaan. Jos joku tässä herätti heti kysymyksiä, niin laita vain kysymys tähän perään.

Atmospheric_Absorption_Bands

2 Likes

Tässä vielä hyvä sivusto, josta saa luotettavaa tietoa ilmastonmuutoksesta ja ilmaston toiminnasta. Nimi voi johtaa harhaan eli tämä ei ole skeptikkosivusto! Sieltä esimerkiksi vastaus tämän ketjun kysymykseen:

https://skepticalscience.com/co2-lags-temperature-basic.htm

2 Likes

Millaiseen analyysiin perustuu käsitys, että juuri CO2 olisi ilmastoa ohjaava? Vesihöyryn merkitys kasvihuonekaasuna on kuitenkin olennaisesti suurempi kuin hiilidioksidin. Onhan ylläolevassa kuvassakin vedellä paljon laajemmat absorptiovyöt kuin CO2:lla. Esim. tässä arvioidaan vesihöyryn vastaavan 70% ilmakehän absorptiosta: https.//physicsworld’com/a/the-climatic-effects-of-water-vapour
Veden ja vesihöyryn säteilyfysiikasta lisää tällä Wikisivulla
https.//en’wikipedia’org/wiki/Electromagnetic_absorption_by_water
ja täällä http.//www1’lsbu’ac’uk/water/water_vibrational_spectrum.html

Yleisesti ottaen ilman suhteellinen kosteus ei ole 100%. Niinpä vesihöyryn määrässä voi olla suurtakin vaihtelua ilman, että tapahtuu kondensoitumista. Veden vaikutusten arviointia vaikeuttaa, että kondensaation seurauksena syntyy pilviä, joiden säteilyominaisuudet poikkeavat olennaisesti kirkkaasta vesihöyrystä - eikä kyse ole ainoastaan auringonvalon heijastamisesta.

Vedellä on vahvoja absorptiovöitä koko IR-spektrin alueella lähelle näkyvää valoa. Vesihöyry voi vaikuttaa näin myös auringonsäteilyn absorptioon. Ilman kosteus vähentää maanpinnalle tulevaa säteilyä ja lämmittää ylempää ilmakehää?

Kaiken kaikkiaan ilmakehän säteilylämmönsiirron mallintaminen on niin monimutkaista, että kokonaisuutta ei voida laskea tarkasti vaan on tehtävä rankkojakin yksinkertaistuksia. Voidaanko olla varmoja, että ei ole yksinkertaistettu liikaa, jotta saadaan laskettua edes jotain?

Mitä tulee ylempänä mainittuun “1930-luvun” lämpimään kauteen, niin ainakin NASA:n datassa se on vuosina 1940-46, eli juuri WW-2:n aikaan. Onkohan ilmiö ylipäänsä todellinen vai johtuuko se siitä, että tuona aikana on kerätty paljon hyvää dataa alueilta, jotka eivät rauhan aikana kiinnosta ketään?
ftp.//ftp’ncdc’noaa’gov/pub/data/noaaglobaltemp/operational/timeseries/

2 Likes

Kiitos Sanna-Liisa vastauksesta!

Jäin miettimään seuraavia asioita. Jos ja kun CO2 pitoisuus ilmakehessä on nyt tuo arvioitu 0,04%, ja sen vaikutus kasvihuonekaasuna on huomattavasti vesihöyryä pienempi, miten on fyysisesti mahdollista että CO2 aiheuttama lämpövaikutus olisi kuitenkaan merkittävä? Eikö sen pieni pitoisuus ja logaritminen absorptio-käyttäytyminen johda väistämättä vain pieneen vaikutukseen? Ja jos CO2:n fysikaalinen vaikutus olisikin pitoisuutta suurempi ja vesihöyryn efektiä voimistava, eikö ihmiskunnan osuus CO2-pitoisuudesta (n.4%) ole kuitenkin joka tapauksessa ole liian pieni että toimilamme olisi suurta vaikutusta?

Kerroit että on tiedossa että jääkausien loppumiseen on vaikuttanut maan rataparametrimuutokset, mutta ne eivät yksinään riittäisi aiheuttamaan muutosta jääkaudesta lämpimään. Miksi maan rataparametrimuutoksista ei puhuta enää yhtenä ilmastonmuutoksen tekijän, vaan keskustelu keskittyy hiilidioksidiin? Kuten sanoit, fysiikkahan ei muutu ajassa.

Entä tämä: maan rataparametrimuutokset eivät yksinään riitä lopettamaan jääkautta, mutta kuitenkin hiilidioksin vapautuminen on tapahtunut vasta jääkauden loppumisen jälkeen. Eikö tässä ole looginen ristiriita?

Kiitos taas valmiiksi vastauksistasi :).

2 Likes

Tällainen lämpösäteilyä imevä (absorboiva) kaasu ilmakehässä estää maapallolta lähtevän lämpösäteilyn karkaamista avaruuteen ja aiheuttaa näin kasvihuonevaikutuksen, joka nostaa maapallon pintalämpötilaa. Toimiiko tämä vain yhteensuuntaan. ts. Eikös sen pitäisi aiheuttaa myös auringonsäteilyä tulemasta maanpinnalle?

Kasvihuonekaasuiksi lasketaan sellaiset kaasut, jotka eivät juurikaan estä auringosta tulevan lyhytaaltoisen säteilyn saapumista maan pinnalle, mutta hidastavat pitempiaaltoisen lämpösäteilyn poistumista maan pinnalta avaruuteen. Tästä tunnetuin esimerkki on hiilidioksidi, joka näkyvän valon aallonpituuksilla on jokseenkin näkymätön kaasu, mutta lämpösäteilyn aallonpituuksilla imee itseensä säteilyä tehokkaasti. Tätä on hieman vaikea selittää täysin kansanomaisesti, mutta esimerkiksi kasvihuoneen lasikatto toimii tavallaan samoin, päästää auringon lämmön sisään, ja samalla estää lämmön poistumisen. Kasvihuoneessa lämpötila on aurinkoisella säällä reilusti korkeampi kuin sen ulkopuolella. Siksi puhutaan kasvihuoneilmiöstä.

Toimitus on tarkistanut tämän vastauksen oikeellisuuden

Toimitus palaa lähipäivinä asiaan ketjun parin viimeisen vastaamattoman kysymyksen osalta.

2 Likes

Hiilidioksidin osuus ilmakehän kasvihuonekaasuista on reilusti väittämääsi suurempi, ja lisääntynyt lähes 50% esiteollisen ajan jälkeen (270 ppm --> 400 ppm). Ja tästä lisääntymisestä noin 100% on ihmiskunnan päästöjen aiheuttamaa. On huomattava, että tuo 4 % viittaa ihmiskunnan vuotuisiin hiilidioksidipäästöihin suhteessa luonnon omaan hiilidioksidivuohon (hiilen kierto).

Luonto ei tuota hiilidioksidipäästöjä. Se vain kierrättää ekosysteemissä jo ennestään olevaa hiiltä. Ainoa nettolisäys viimeisen reilun sadan vuoden aikana on tullut siitä, että ihmiskunta on kaivanut/pumpannut syvältä maan uumenista kauan sitten ekosysteemistä poistunutta hiiltä (kivihiili, öljy ja maakaasu) ja tuprutellut sen taivaalle. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus pysyi jokseenkin vakiona tuhansien vuosien ajan ennen tätä ihmiskunnan vaikutusta.

Päinvastoin, luonto on niellyt ison osan ihmiskunnan tupruttelemasta hiilidioksidista. Ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt pelkästään fossiilisten polttoaineiden käytöstä tähän mennessä ovat olleet reilun 1500 gigatonnia (Gt), mutta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut vain reilun 1000 Gt. Luonto on niellyt erotuksen, esimerkiksi meret, jotka ovat sen seurauksena happamoituneet.

Toimitus on tarkistanut tämän vastauksen oikeellisuuden

Katso myös tämä ketju: Mikä aiheuttaa CO2-pitoisuuden kasvun?

2 Likes

Voit jättää laskelmistasi pois noin 99% ilmakehän kaasuista, koska ne eivät ole kasvihuonekaasuja (typpi, happi, argon). Loput ovat, eli ilmakehämme kasvihuonekaasuista noin 100% on kasvihuonekaasuja (tietenkin).

Luonnollisen kasvihuoneilmiön takia planeettamme pintalämpötila on noin 33 astetta korkeampi kuin olisi ilman sitä. Tästä noin 20-25% on hiilidioksidin osuus, eli noin 6-8 astetta. Vesihöyry vastaa noin 60 %:sta luonnollisesta kasvihuoneilmiöstä. Vain hiilidioksidin määrä on noussut merkittävästi viime aikoina, esiteollisen ajan jälkeen jo lähes 50%. Ja tämä lisäys on kokonaan eli 100% ihmiskunnan toiminnan aiheuttamaa.

Ihmiskunnan tuprutteleman hiilidioksidin merkittävä ero esimerkiksi vesihöyryyn verrattuna on se, että ylimääräinen hiilidioksidi säilyy ilmakehässä satoja tai tuhansia vuosia, mutta vesihöyry sataa alas aina seuraavana päivänä. Vesihöyryn pitoisuus ilmassa määräytyy lämpötilan mukaan ja pitoisuus kasvaa lämpötilan noustessa, koska lämpimämpi ilma pystyy sitomaan enemmän vesihöyryä. Vesihöyryn pitoisuuden kasvu vahvistaa hiilidioksidin aiheuttamaa lämpenemistä: se noin tuplaa hiilidioksidin lämmitysvaikutuksen.

En näköjään pysty laittamaan tähän linkkejä, mutta lähteeni on kaikki maailman ilmastotiedelähteet. esim. IPCC, WMO, NASA, NOAA jne.

Toimitus on tarkistanut tämän vastauksen oikeellisuuden

"Jääkausien yli ulottuvassa datassa CO2:n ja lämpötilan korrelaatio menee toisinpäin, eli ensin on lähtenyt lämpeneminen käyntiin, sitten vapautunut hiilidioksidia ilmakehään (meristä, kun ne ovat lämmenneet) ja tämä CO2:n lisääntyminen on edelleen vahvistanut lämpenemistä… "

Kun lämpeneminen lisää hiilidioksidipitoisuutta ilmakehässä ja hiilidioksidipitoisuus lisää lämpöä niin se taas lisää hiilidioksidipitoisuutta joka taas lisää lämpöä jne, jne?

Mikä pysäyttää tämän kierteen? Mikä on se mekanismi jolla luonto saavuttaa tasapainotilan?

1 Like

Hei. Näitä glaciaali/interglasiaali pareja (about 130 000 vuotta) on ollut 14 kpl viimeisen 2 milj. vuoden aikana. Ihminen ei ole voinut vaikuttaa kuin hitusen viimeiseen nousuun. Ja silloin 2 milj. vuotta sitten tapahtui pehmeä “laskeutuminen” tähän syklipariin 1 milj. vuoden aikana. Sitä ennen (3 milj. v sitten) ilmasto pysyi tasaisena miljoonien vuosien ajan (ei merkkejä jääkausista). Jos vielä haluaa tutkia lisää asiaa, niin voi katsoa tätä meidän viimeistä holoseeniä (10 000 vuotta). Siinä näkyy selkeästi voimakkaita lämpötilaeroja eri maanosien välillä (2-4 C ast.). Summa summarum - en pidä nykyistä tilannetta mitenkään dramaattisena. Erään tunnetun geologin sanoin "minimiaika ilmaston havainnointiin on 150 000 vuotta).

1 Like

Minä olen ymmärtänyt asian niin, että hiilidioksidi on ilmaston “termostaatti” juuri siitä syystä, että sen määrää pystyy ilmakehässä lisäämään, vesihöyryn määrää ei.
Kun ilmastosysteemissä on eri entiteettejä tai elementtejä, jotka reagoivat toisiinsa eri aikaviiveillä, niiden reaktiot, osin kaoottisia vaikka ovatkin, pysyvät omissa suhteissaan vakioina ja uskollisina määrilleen. Mutta kun jotain elementtiä lisätään tai vahvistetaan ulkopuolelta (ihminen hiilidioksidia) se vaikuttaa koko systeemiin. (Asiantuntijat voivat oikaista jos olen ymmärtänyt väärin)
Se, että vesihöyry on voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin co2, ei ole peruste hiilidioksidin väheksymiselle. Vesihöyryn määrää emme suoraan pysty lisäämään. Se ei ole se säätövipu, vaan muut kasvihuonekaasut, co2 ja metaani.

Teemu: Oikein olet asian ymmärtänyt! Asia on juuri näin, vesihöyryn määrää emme pysty ilmakehässä säätelemään (sen määrää ilmakehän lämpötila eli kuinka paljon vesihöyryä ilma voi sisältää tasapainossa höyrystymisen ja tiivistymisen välillä). Hiilidioksidin, metaanin ja ilokaasun määrään vaikuttaa se, kuinka paljon päästämme näitä ilmakehään.
Vesihöyry toimii siis ikäänkuin palautemekanismina. Sen lisääntyminen lämpötilan noustessa noin kaksinkertaistaa hiilidioksidin, metaanin ym. aiheuttaman lämpenemisen.

Miten niin vesihöyryn määrään emme voisi vaikuttaa?

Jos ihmisen toimet lämmittävät alailmakehää, mikä on ilmeistä koska käytämme energiaa juuri alailmakehässä, niin eikä juuri haihtuminen kasva kuten myös ilmaan sitoutuneen väsihöyryn määrä ala ilmakehässä ihmisen toimesta?

Mitä tulee edelleen jääkerroksista mitattuihin hiiidioksidi pitoisuuksiin eikö jää sula tietyn lämpötilan jälkeen nopeammin kuin sitä muodostuu? Jos lämpötila nostaa hiilidioksidia eikä päinvastoin niin eikö ole olemassa maksimi hiilidioksidi pitoisuus joka voidaan jäästä mitata? (jos se sulaa nopeammin kuin muodostuu tietyn lämpötilan nostaman hiilidioksidi pitoisuuden jälkeen ei korkeaa hiilidioksidia jää jäähän kun sitä ei muodostu lisää. Tyhmempikin ymmärtää että suuret hiilidioksidi määrät kairausnäytteissä ovat “sulia” mahdottomuuksia, kun lämpötilan lasku laskee myös hiiilidioksidin määrää)

Eri metelmillä määritellyt ajoitetut hiilidioksidi pitoisuudesti osoittavat selvästi että näin todellakin on käynnyt. Jäästä mitatut hiilidioksidi määrät ovat huomattavan alhaisia muilla menetelmillä saatuihin nähden? Eikö näin ole?

Edellä et ole kahteen vuoteen halunnut ottaa kantaa esitettyyn väitteeseen että jäänäytteiden hiilidioksidi määrät seuraavat lämpöä ei päinvastoin.

Miksiköhän? Siksikö että niiden maksimia arvo todistaa itsessään väitteen olevan oikein ilman mitään monimutkaisempia perusteluja?

Joskus ihmettelen miksi näin yksinkertaisista perusfaktoista ei haluta keskustella?

Eihän siihen voi olla esteenä kuin ideologiset syyt!

P_A:lle

Tekee mieli kommentoida, joten kommentoin. Tämä ei ole vastaus, vaan omaa pohdintaa, jota asiantuntijat voivat täsmentää ja oikoa.

”Miten niin vesihöyryn määrään emme voisi vaikuttaa?”

Tavallaan vaikutamme, mutta hiilidioksidin kautta. Suoraan emme voi vesihöyryä ilmakehään tehdä (vaikka polttomoottorin palamisprosessissa sitä vähän tuleekin, määrä on häviävän pieni verrattuna luonnollisiin lähteisiin)

Lämpimämpi ilmakehä lisää haihtumista ja sitoo enemmän vesihöyryä, kuten tiedät. Mutta sillä on rajansa, ylimääräinen vesihöyry tiivistyy ja sataa alas. Hiilidioksidi ja metaani einäin tee. Niitä voi lisätä ilmakehään vaikka kuinka paljon. Vuosittaiset päästöt kumuloituvat ilmakehään. noin puolet päätyy luonnollisiin hiilinieluihin kuten mereen ja kasvillisuuteen. Siksi ei ole mitään maksimimäärää hiilidioksidia, jota voi mitata jääkairausnäytteistä. Jääkairausnäytteitä pidetään erittäin luotettavina.

”Jos lämpötila nostaa hiilidioksidia eikä päinvastoin”
Kannattaa muistaa syys-seuraus -suhteen menevän molempiin suuntaan. Asia on sekä/että -kysymys. Ei joko/tai -kysymys. Lämpötila vaikuttaa hiilidioksidipitoisuuksiin mutta hiilidioksidipitoisuudet vaikuttavat myös lämpötilaan.

Earthsky-sivustolla on erittäin kuvaava animaatio miten co2-pitoisuus nousee. Hakusana “6 things to know carbon dioxide co2 greenhouse gas”

En oikein ymmärrä tuota lausetta ”eikö jää sula tietyn lämpötilan jälkeen nopeammin kuin sitä muodostuu?” Voitko tarkentaa?

Youtube: Pleistocene to modern Records of Climate Change (Shaun Marcott)
Videolla tutkija kertoo jääkauden päättymisestä kertovalla luennollaan näin: Antarktikan alueen lämpötila nousee ja siten nostaa hiilidioksidipitoisuutta, mutta hiilidioksidipitoisuuden nousu tapahtuu ennen kuin globaali keskiarvolämpötila nousee.

”Co2 changes after Antarctic temperature, but leads global temperature”

Jos syyseuraus-suhde menisi vain Celsius → co2, niin se tarkoittaisi sitä, että co2 ei voisi olla kasvihuonekaasu (koska kasvihuonekaasut reagoivat pitkäaaltoiseen infrapunasäteilyyn ja re-emittoivat sitä edelleen. Co2 hidastaa lämmön karkaamista avaruuteen.)
Ja jos co2 ei olisi kasvihuonekaasu, sillä olisi erilainen molekyylirakenne ja silloin se ei enää olisi hiilidioksidi.
Ja jos hiilidioksidia ei enää olisi, kasvit eivät voisi yhteyttää ja siitä voisi miettiä millainen tilanne maapallolla olisi.

Jääkairausnäytteiden co2-pitoisuudet alemmat verrattuna muiden proxyjen antamaan tietoon… Kiinnostaa. Onko tälle jotain lähdettä?

Ei sitä ”ideologisuutta” kannata aivan joka paikkaan tarjota syyksi. Voi olla myös kiire, unohdus tai haluttomuus jatkaa keskustelua, jos kokee, ettei se etene mihinkään.

"Kun lämpeneminen lisää hiilidioksidipitoisuutta ilmakehässä ja hiilidioksidipitoisuus lisää lämpöä niin se taas lisää hiilidioksidipitoisuutta joka taas lisää lämpöä jne, jne?

Mikä pysäyttää tämän kierteen? Mikä on se mekanismi jolla luonto saavuttaa tasapainotilan?"

Erinomainen kysymys. Kierre syntyy positiivisten takaisinkytkentöjen myötä, mutta ilmastolle on myös negatiivisia jarruttavia takaisinkytkentöjä jotka joko hidastavat kierteen alkuunpääsyä, tai jarruttavat kierteen kunnes se pysähtyy uuteen tasapainotilaan.

Tähän kysymykseen keskeisesti vastaa kaksi negatiivista takaisinkytkentää:

  1. Hiilidioksidin säteilypakote kasvaa logaritmisesti, eli joka pitoisuuden tuplaus antaa saman vaikutuksen. Toisinsanoen mitä suurempi pitoisuus on, sitä enemmän sitä on lisättävä jotta saadaan aikaan sama vaikutus kuin mitä pienillä pitoisuuksilla saadaan aikaiseksi pienemmällä muutoksella.
  2. Mitä kuumempi ilmakehä on, sitä tehokkaammin se säteilee lämpöä avaruuteen. Ja tämän pakotteen vaikutus on sitä suurempi mitä kuumempi ilmakehä on, eli se ennenpitkään väkisin pysäyttää kierteen, vaikka kierre olisi alkuun riittävän voimakas jatkuakseen.

Kaikkien positiivisten ja negatiivisten takaisinkytkentöjen summaa kutsutaan ilmastoherkkyydeksi, eli kuinka paljon lämpenee kun hiilidioksidin määrä tuplataan. Viimeisten vuosikymmenien tutkimukset osoittavat että ilmastoherkkyys olisi noin 3 astetta celsiusta.

1 Like