Mikä on CO2-päästöjen ajankohdan vaikutus elinkaaripäästöihin?

Volvosta eronneen sähköautovalmistaja Polestarin oma tutkimus kertoo että polttomoottori volvon XC40 valmistuspäästöt olivat tehtaanportilla 14 tn CO2 kun sähköisen Polestarin vastaava luku oli 24 tn.

Prosentteina lähes 70% enemmän. Käytännössä CO2 on siis ollut vuosi ilmakehässä enemmän kuin vertailu volvolla saavutetaan raja-arvo 50000-113000 minkä sen jälkeen elinkaari päästöt ylittävät sähköisen vertailu auton.

Kysymys kuuluukin miten paljon tuossa ajassa valmistuksessa päässyt CO2 on ehtinyt lisätä luonnollisen hiilidioksidin tuotantoa.

Oletus on että ihmisen tuottama CO2 (4% kaikesta) kiihdyttää luontaista tuotantoa eli jokainen tuotettu CO2 kiihdyttää lämpenemistä enemmän ja lisää vuosittaista luonnolista CO2ta ilmakehässä. Kysyksessä on siis korkoa korolle ilmiö, miten suuri sen vaikutus on?

Otetaanko päästöajankohta huomioon elinkaaripäästöjä laskettaessa?

Autojen päästöjähän on järkevintä minimoida elinkaarta pidentämällä kilometrejä minimoimalla, vai onko?

Jos valmistus päivän päästöt 24tn ja niiden lisäämä luonnollinen päästö 5% valmistuspäöstö on 20 vuoden kuluttu 64tn vastaava 14tnllä on 37tn eli 10tn sijaan 27tn.(1,05²⁰x24-1,05²⁰x14)

Jos prosentti on 10% niin ero kahdenkymmenen vuoden elinkaaressa olisi jo 70tn eli suhteessa sen 70%.

Esittämäni prosentit ovat hatusta mitkä ovat oikeat?

(Prosentit ovat luultavasti alakanttiin koska ihmisen suoraan tuottama ei selittäne kaikkea kasvanutta eikä merkittävää osaa lisääntyneestä CO2sta, vai luenko CO2n määrä käppyröitä väärin?)

Miksi kysymys ei olisi aiheellinen, jos CO2n tn määräinen kasvu on se ongelma?

Tässä auto esimerkissä ei oteta nyt kantaa ajosta syntyviin päästöihin koska ne elävät hetkessä ajankohdassa, mutta oletetaan että kilometrejä minimoidaan ja elinkaaret pitenevät. 20 vuotta ei ole nykyiseen ikärakenteeseen nähden paljon.

Koska sähköauton valmistuspäästöt ovat reilusti yli kolmanneksen elinkaaripäästöistä nykytianteessa ja poltomoittoriautoilla noin kymnenesosa on selvä että keski-iän pitääkin kasvaa ja vuosittai ajettujen kilometrien vähentyä.

Onko muutoksista aiheuttavat elinkaaripäästöjen nousu huomioitu ympäristölaskelmissa, tuulivoimalke, aurinkopaneeleille jne?

Edellä esittämäni kysymykseni oli selvästi liian vaikea.

Aikaisemmin alkaneen lämpenemisen kerrannaisvaikutuksista ei uskalleta puhua, koska koko kasvihuoneilmiön mahdollinen ongelmallisuus perustuu kumulatiivisiin luonnollisiin päästöihin jotka syntyvät oletetun tasapainotilan ylittämisestä!

Esitetään helpommin ymmärrettävä väite ajoakkuun liittyen. Onko mitään järkeä tehdä suurilla päästöillä akku jolla ei pyritä maksimoimaan päästöjen vähentämistä?

Ajoakku ladataan keskiverto ajoilla tyhjästä täyteen noin kerran viikossa. Ominaisuuksien puolesta se voitaisiin ladata ja purkaan jopa useamman kerran vuorokaudessa.

Fosiilisten polttoa korvaavana säästövoimana, siirtämässä virtaa aurinko- ja tuulivoiman tuotantohuipuista kulutushuippuihin, ajoakun läpi voitaisiin johtaa sähköä kymmenkertainen määrä verrattuna liikenteen käyttämään virtaan nähden.

Eli samalla akulla voitaisiin saavuttaa helposti jopa kymmenkertainen päästövähennys jos sitä ei asennettaisi ajoneuvoon vaan säätövoimaksi.

Onko meillä oikeasti varaa laskea näin paljon pieleen päästövaikutuksia?

Resurssien väärin sijoittelu on kasvattamassa päästöjä enemmän kuin on väärä sijoittelu mahdollistaa. Kestääkö maailma tätä tyhmyyttä?