Lämpöennätys Helsingissä

Lukaisin tuossa, että Helsingissä tehtiin lämpöennätys 180 vuoteen.
Tänä päivänä Helsingissä on satojatuhansia tonneja asfalttia ja betonia joita tuskin oli 180 vuotta sitten. Se on sellainen “lämpöakku” jolla on pakko olla jokin merkitys lämpöjä vertailtaessa.

Kysymys: Huomioidaanko tämä “lämpöakun” vaikutus näitä vertailuja tehtäessä?

Hei Esa,

kiitos kysymyksestä. Lyhyt vastaus on kyllä. Ilmiötä kutsutaan lämpösaarekkeeksi ja sitä on Suomessakin tutkittu jo 60-luvulta lähtien, kuten Achim Drebs kuvaa Pro gradu -tutkielmassaan:

“Suomessa varsinainen kaupunki-ilmastotutkimus alkoi Mauri Tommilan teoksella Eräitä
kaupunki-ilmaston piirteitä sekä Helsingin kaupungin ja sen ympäristön lämpötilavertailuja
(1961). Hän vertaisi kiinteiden havaintoasemien lämpötiloja Helsingin keskustan ja
ympäröivän maaseudun välillä ainakin Vantaan Tammistoon asti. Hän tuli siihen tulokseen,
että Helsingin keskusta on noin 0,6 °C ympäröivää maaseutua lämpimämpiä. Sen lisäksi hän mainitsee, että tätä erotusta ei ollut havaittavassa sotavuosina 1917 – 1918 ja 1940 – 1945.
Hänen arvionsa mukaan syy siihen on Helsingissä siihen aikaan ollut polttoainepula.”

Lähde: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/29123/helsingi.pdf?sequence=1&isAllowed=y