Kysymys hiilinieluista

Minulle on kerrottu, että Suomessa luonnonsuot eivät ole hiilinieluja, mutta esimerkiksi Ruotsissa ja Puolassa ne ovat. Ei kai näin voi olla. Mikä on tilanne tämän suhteen?

Kysymys on ympäristöministerin neuvottelemasta sopimuspaperissa, missä Suomi sitoutui laskemaan ne toisinnkuin edellä mainitut maat!

Meillä suot kasvavat edelleen ja sitovat hiiltä kuten ennenkin.

Hei
Luonnontilaiset suot kyllä toimivat pitkällä aikavälillä hiilen nieluina niin Suomessa kuin muissakin maissa (esim. Turunen ym. 2002, Yu 2012). Jos näin ei olisi, ei niihin olisi kertynyt näkemäämme turvekerrosta, josta muuten noin puolet on hiiltä. Poikkeuksiakin on, esimerkiksi hyvin kuivina vuosina suot saattavat muuttua hiilen lähteiksi, mutta hiilinielu tyypillisesti palautuu, kun sääolosuhteet normalisoituvat (Alm et al., 1997; Rinne ym. 2020). Soiden ja muidenkin ekosysteemien hiilenkertymisnopeutta voidaan arvioida usealla tavalla. Yksi tapa on tehdä radiohiiliajoituksia turpeesta. Tulokseksi saadaan hiilen ikä eri turvekerroksissa ja siis kertymänopeus kyseisessä suon kohdassa. Tällaisissa tutkimuksissa on havaittu, että hiilen kertyminen on saattanut syystä tai toisesta hidastua tai pysähtyä kokonaan esim. kuivuuden tai lämpökauden aikana, tai turvetta on saattanut kadota maastopalojen myötä (esim. Mathijssen ym. 2014, 2017)

Toinen tapa tutkia hiilenkertymisen nopeutta on mitata suoraan erilaisia hiilen virtoja ts. hiilen vaihtoa suon ja sen ympäristön välillä. Tällaisia mittauksia tehdään mm. eurooppalaisessa ICOS-verkostossa johon Suomessakin kuuluu kaksi suota (https://www.icos-finland.fi/fin). Luonnontilaisella suolla eniten hiiltä vaihtuu suon ja ilmakehän välillä, jossa kulkee hiilidioksidia nettona ilmasta suohon yhteytyksen ajamana, ja metaania suosta ilmaan orgaanisen aineksen hapettoman hajoamisen seurauksena. Toiseksi eniten hiiltä vaihtuu suon ja vesistöjen välillä liuenneen orgaanisen aineksen (DOC) muodossa. Jonkin verran hiiltä liikkuu myös muiden orgaanisten yhdisteiden mukana (VOC:it) sekä villieläinten laidunnuksen, sateen tai pölyn muodossa, mutta niiden merkitys ns. hiilitaseessa on pieni. Viime aikoina on tutkittu sitä, mitä soiden hiilinieluille tapahtuu ilmaston lämmetessä. Yleinen käsitys on, että lähitulevaisuudessa pohjoisten soiden hiilensidonta voisi alkuun jopa kasvaa kasvien hyötyessä lisääntyvästä lämmöstä. Lauhkean vyöhykkeen soiden hiilensidonnan taas on ennustettu pohjoisia soita aiemmin kärsivän keskilämpötilojen noususta. Tämä liittyy paitsi suoriin lämmitysvaikutukseen, myös lämpenevän ilmaston muutoksiin hydrologiassa ja lopulta siihen miten sekä lämpö, kasvukausien pituus että hydrologia vaikuttavat suokasvien elinolohin ja suotyyppeihin. Arvioissa on kuitenkin suuria epävarmuustekijöitä. Muita soiden hiilensidontaan vaikuttavia tekijöitä ovat ilmakehän lisääntynyt CO2-pitoisuus ja ilmansaasteet kuten joillain alueilla kasvanut typpilaskeuma. Ojitetut eli kuivatut suot ovat sitten oma tarinansa. Niistä katoaa hiiltä, koska korkea vedenpinta ei enää suojaa kasvinjäänteitä hapelliselta hajotukselta.

terveisin
Annalea Lohila
Ilmatieteen laitos
JA
INAR- ilmakehätieteen keskus
Helsingin yliopisto

viitteet:

Yu Z.C. 2012: doi:10.5194/bg-9-4071-2012

Näin siis suomen suot ovat edelleen todella suuri hiilinielu, mutta päästölaskennallisesti ne ovat kuiten aivan jotain muuta päästökauppassa vain lähteitä. Kyse on puhtaasta oman maan bisneksen suojelemisesta, jossa suomalaiset ovat tunnetusti varsinaisia tunareita. Kuten tässäkin tapauksessa sopimusta raapustaessaan!

Samasta syystä maanomistajille ei koskaa tulla maksamaan korvauksia ilmasta sidotusta hiilestä, eikä sitä kiihdyttävästä kasvunmaksimoinnista, oli kyseessä, metsät, suot tai vaikka ilmastonurmi! Sensijaan humuslaskeuma, hiilen poistuma virtaavissa vesissä, kasvaa kaikissa vesistöissä koko ajan ympäristön pelastamiseksi tehdyn risujen ja kantojen polttoon kerun myötä :wink:

Eikö laskennallisesti ole helppo huomata että turpeen keruu ja poltto on energia tehokkuudeltaan ja ympäristö vaikutuksiltaan merkittävästi helpompi kontrolloida? Kaiken huipuksi se ei juurikaan hetkauta alanpienuuden takia edes soiden kokonaishiilen sitomiskykyä!

Epätarkkuustekijöistä johtuen ennustettu sitomiskyky voi jopa kasvaa, samat epävarmuustekijät tekevät esim. sähköautoilusta jopa saastuttavampaa kuin bioaineilla autoilu tulevaisuudessa voi olla!

Tuon soiden ojitus on mielenkiintoinnen juttu. Korpisuot ilmeisesti kuitenkin sitovat hiiltäenemmän jos puuston kasvu kiihdytetään pinnan kuivauksella, sama koskee kai vanhojen soiden metsittämistäkin ennallistamisen sijaan?

Asiantuntijat voisivatkin kertoa, miksi sitten on järkevä yrittää soistaa, metsittämisen sijaan?

Tunnettu tosiasiahan on että pinta-ojitettu suo kasvaa paremmin puuta sen hetken kun sammal valtaa uudelleen ojat, siis muutamassa kymmenessä vuodessa. Eli “suon”, sammaleen, kasvu ei ilman pohja veden rommauttamista pysähdy.

Toisaalta turpeen poltto tai metaanin poltto fossiilisten sijaan pohja veden pintaa pintaa hiljalleen laskettaessa vähentää fossiilisten käyttöä. Eikä aiheuta massiivisia päästöjä kuten käy jos turve jätetään koskemattomana puun kasvualustaksi, eikö ole näin?