Ilmaston syklisyyden vaikutus?

Kuten tiedÀmme ilmasto kÀyttÀytyy syklisesti. Miten voimme olla varmoja ettÀ meidÀn lyhyehkö mittausjakso ei osu keskelle jaksollisuutta? SenhÀn me tiedÀmme ettÀ, jos verrataan 1850 lÀmpötilaa nykypÀivÀÀn saamme +0,8c tuloksia globaalisti.
Listaan tÀhÀn tuntemiani ilmastoon vaikuttavia syklejÀ avatakseni keskustelua:

413 000 vuotta, sisÀltÀen 100 000-125 000 v ja 95 000-98 000 v komponentit. Pisin tunnettu Milankovitch-sykli (maapallon radan eksentrisyys, eli muutos pyöreÀstÀ soikeaan rataan). LÀmpötilavaikutus arviolta 6 astetta.

112 000 vuotta, Milankovitch -sykli. Maapallon radan prekessio, eli lĂ€himmĂ€n etĂ€isyyden aurinkoon kiertĂ€minen, joka vaikuttaa vuodenaikojen laatuun. TĂ€mĂ€ on tĂ€ysi jaksopituus jolla kierto palaa ‘alkupisteeseen’ suhteessa ympĂ€röiviin tĂ€htiin, mutta lĂ€hin etĂ€isyys tekee tĂ€yden kierroksen jo keskimÀÀrin 23 000 vuoden vĂ€lein (ks. alla).

41 000 vuotta, Milankovitch-sykli. Maapallon kallistuskulma suhteessa kiertoradan tasoon. Vaikuttaa vuodenaikojen voimakkuuteen ja pituuteen, merien lÀmmönkeruuseen, ja maapallon keskilÀmpötilaan sen kautta ettÀ etelÀisellÀ pallonpuoliskolla on enemmÀn meripintaa joka kerÀÀ lÀmpömÀÀrÀÀ varastoon, mutta pohjoisella pallonpuoliskolla voimakkaampi vaihtelu joka mÀÀrittÀÀ enemmÀn globaalia keskiarvoa.

25 771,5 vuotta, Milkakovitch -sykli. Maapallon pyörimisakselin prekessio eli huojunta, joka vaikuttaa maapallon kallistuskulmaan suhteessa ratatasoonsa. Vastaava kuin yllÀ.

23 000 vuotta (20 800 - 29 000 v). Milankovitch -sykli. Maapallon radan prekessio, eli sen lÀhimmÀn etÀisyyden aurinkoon kiertÀminen, joka vaikuttaa vuodenaikojen voimakkuuteen ja merien lÀmmönkeruuseen. Jaksopituus vaihtelee, mutta vaihtelevuus toistuu 112 000 vuoden vÀlein (ks. yllÀ).

2200 vuotta Aurinko / Hallstatt

1100 vuotta (940-1260 v). Kuluvan holoseenin prokseissa havaittu lÀmpötilaan vaikuttava sykli, jonka Dahlgaard et al. (1969) arvioi 940 vuoden pituiseksi, mutta myöhemmÀt proksitutkimukset ovat levittÀneet haarukan mahdollisesti pidemmÀksi. TÀllÀ hetkellÀ (2020) olemme jo lÀhellÀ kyseisen syklin seuraavaa huippua, ja olettaen jaksollisuuden jatkuvan ennallaan, seuraavaa kÀÀnne laskuun tapahtunee 2100-2300 vÀlillÀ. Sykli on toistunut proksien mukaan vÀhintÀÀn 11 000 vuotta (mm. keskiajan lÀmpökausi, holoseenin lÀmpöoptimi)

375 vuotta Auringon suuri vaihtelu

93 vuotta (Kuun vuorovesisyklin sÀÀnnöllinen vaimeneminen/voimistuminen)

87 vuotta (82-93 v) Aurinko / Gleissberg

74 vuotta (mahdollinen muiden syklien interferenssisykli, ei tieteellisesti todettu omakseen)

67 vuotta (50-90v). AMO (Atlantic Multidecadal Oscillation)

60 vuotta (50-75 v) AO (Arctic Oscillation)

50 vuotta (38-60) PDO (Pacific Decadal Oscillation)

33 vuotta (28-35 v) NAO (North Atlantic Oscillation)

22 vuotta (Auringon “Hale”, napaisuuden vaihto. MagneettikentĂ€n vaihtelu)

18.6 vuotta (Kuun vuorovesisykli)

11 vuotta (10-13v). Auringonpilkut

5,5 vuotta (3-7 v) ENSO (El Nino ja La Nina) Tyynenmeren pÀivÀntasaan pintalÀmpötilaan vaikuttava sykli, merkittÀvÀ ilmakehÀn lÀmpötilanmuutoksille myös globaalilla tasolla.

1 vuotta (vuodenaikasykli)