Hiilipörssi ja rahankäyttö

Kun yritys tai tehdas tuottaa hiilidioksia hiiliyhdisteitä polttaessa liikaa ja joutuu ostamaan päästöoikeuksia. Mihin nämä rahat menevät? Sama ns. kompensaatiomaksuissa mihin ne menevät?

EU:n päästökauppa kattaa yli 40 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Päästökauppaan kuuluu päästöjä suurista teollisuus- ja energiantuotantolaitoksista sekä Euroopan talousalueen sisäisistä lennoista. Päästöoikeudet jaetaan huutokauppaamalla (lähtökohtaisesti pääasiallinen jakotapa) ja tietyille toimialoille maksutta. Toimijat voivat ostaa päästöoikeuksia myös suoraan jälkimarkkinoilta.

Valtaosa päästöoikeuksien huutokauppaamisesta saaduista tuloista jaetaan jäsenvaltioille kasvihuonekaasupäästöjen suhteessa. Vuoden 2012 ja kesäkuun 2019 välillä jäsenvaltiot saivat yhteensä yli 42 miljardia euroa huutokauppatuloja. Suomen huutokauppatulot ovat vuosina 2013—2017 vaihdelleet 62 ja 95 miljoonan euron välillä. Vuonna 2018 Suomi sai 250 miljoonan euron huutokauppatulot, mikä johtui kohonneesta päästöoikeuden hinnasta.

Päästökauppadirektiivissä suositellaan, että jäsenvaltiot käyttävät huutokauppatuloistaan vähintään 50 prosenttia tiettyihin tarkoituksiin. Näihin kuuluvat uusiutuva energia, energiatehokkuus, vähähiilinen liikenne ja ilmastorahoitus kolmansille maille, monien muiden kohteiden ohella (päästökauppadirektiivin artikla 10, kohta 3). Suomessa huutokauppatuloja – samoin kuin muitakaan valtion tuloja - ei korvamerkitä, vaan tulot menevät valtion kassaan. Kaikkina vuosina 2013—2018 Suomi on kuitenkin käyttänyt direktiivissä suositeltuihin kohteisiin yli 100 prosenttia huutokauppatulojen arvosta.

Jäsenvaltioiden saamien huutokauppatulojen lisäksi tietty osa huutokauppatuloista käytetään EU-tason rahastojen pääomittamiseen. Innovaatiorahastolla ja sen edeltäjällä NER300-rahastolla tuetaan vähähiili-innovaatioita kaikissa jäsenvaltioissa. Modernisaatiorahastolla tuetaan energiasektorin modernisoimista tietyissä vähemmän vauraissa jäsenvaltioissa.

Kysymyksessä mainittujen kompensaatiomaksujen osalta tilanne on toinen. Päästökaupassa ei voi enää kaudella 2021—2030 käyttää EU:n ulkopuolisissa maissa sijaitsevista päästövähennyshankkeista saatuja hankeyksiköitä. Eräät yritykset ja muut toimijat kuitenkin kompensoivat päästöjään vapaaehtoisesti hankkimalla hankeyksiköitä vapaaehtoismarkkinoilta. Tällöin yksiköt ostetaan tyypillisesti yksityisiltä päästövähennyshankkeiden kehittäjiltä, välittäjiltä tai markkinapaikoilta. Näiden kirjo on laaja.

Mikko Paloneva
Erityisasiantuntija
Työ- ja elinkeinoministeriö