Ei todisteita ihmisperäisestä ilmaston muutoksesta, Suomalainen tutkimus toteaa. Mielipiteitä?

NO EXPERIMENTAL EVIDENCE FOR THE SIGNIFICANT
ANTHROPOGENIC CLIMATE CHANGE
J. KAUPPINEN AND P. MALMI
Abstract. In this paper we will prove that GCM-models used in IPCC report
AR5 fail to calculate the influences of the low cloud cover changes on the global
temperature. That is why those models give a very small natural temperature
change leaving a very large change for the contribution of the green house
gases in the observed temperature. This is the reason why IPCC has to use a
very large sensitivity to compensate a too small natural component. Further
they have to leave out the strong negative feedback due to the clouds in order
to magnify the sensitivity. In addition, this paper proves that the changes in
the low cloud cover fraction practically control the global temperature.

Hei,

kiitos kysymyksestä - hyvä että laitoit tänne, niin päästään oikaisemaan virheellisiä tietoja. Kyseessä ei ole vakavasti otettava tutkimus ja tämän ns. tutkimusartikkelin johtopäätöksiin ei pidä luottaa.

Tässä hieman perusteluja asialle. Aloitan siitä, mistä voi tunnistaa varteenotettavan ja luotettavan tutkimuksen.

Tutkimuksen perusmenetelmä etenee näin: Tutkija (tai tutkijat) tekee tutkimuksen, yleensä jonkin yliopiston tai tutkimusinstituutin alla, ja kun tutkimus on valmis, hän lähettää tutkimustuloksensa julkaistavaksi alan lehteen. Lehden toimitus antaa artikkelin arvioitavaksi 2-4 arvioijalle eli referoijalle, jotka lukevat tutkimuksen, ja antavat siitä rehellisen ja riippumattoman palautteen tutkijalle. Arvioijat ovat saman alan tutkijoita, jotka tekevät arviointityön oman tutkimustyönsä ohessa eivätkä saa siitä palkkaa. Alkuperäinen kirjoittaja ei saa tietää arvioijien nimiä, vaan palaute tutkimusartikkelista annetaan nimettömänä. Arvioijat esittävät artikkelija joko hyväksyttäväksi (usein pienten korjausten jälkeen) tai hylättäväksi. Vain arvioiijien seulan läpäisevät artikkelit lopulta julkaistaan lehdessä. Tätä prosessia kutsutaan vertaisarvioinniksi, englanniksi ”peer-review”.

Kauppisen ja Malmin artikkeliin liittyen:

  1. Tämä J. Kauppisen ja P. Malmin artikkeli on julkaistu ArXiv-nimisellä nettisivustolla. Kyseessä ei ole tieteellinen julkaisu vaan ArXiv on alusta, jonne kuka tahansa voi laittaa minkä tahansa tutkimusartikkelin kaikkien saataville. ArXivin artikkelit eivät käy läpi vertaisarviointiprosessia. Tästä syystä pelkästään ArXivissa julkaistuihin tutkimuksiin tulee suhtautua suurella varauksella.

ArXiv on tarkoitettu julkaisujen jakamiseen vertaisarviointiprosessin aikana, kun tutkija odottelee palautetta artikkelistaan (ns. preprint-vaihe). Tämä vaihe voi kestää kauan (puolesta vuodesta jopa vuoteen), joten tutkimuksen edistymisen kannalta on nähty edulliseksi, että tutkijat voivat jakaa tutkimustuloksiaan jo ennen julkaisun virallista hyväksymistä tieteelliseen lehteen. ArXivissa tutkijat voivat myös saada epävirallista palautetta tutkimuksestaan muilta tutkijoilta. Esimerkiksi fysiikan alalla on melko yleistä, että tutkijat laittavat julkaisun saataville ArXiviin vertaisarviointiprosessin aikana. Laittamalla julkaisun jakoon ArXiviin tutkija voi myös varmistaa, että tutkimustulokset ovat saatavilla kaikille (suuri osa tieteellisistä lehdistä on maksullisia). ArXiv on siis tutkijoiden sisäiseen viestintään ja tutkimuksen avoimuuden varmistamiseen tarkoitettu alusta, mutta siellä on myös artikkeleita jotka eivät läpäise tieteellisen tutkimuksen kriteerejä.

  1. Tutkijat esiintyvät artikkelissa vain omilla nimillään, eivät jonkin tutkimuslaitoksen tai yliopiston edustajina. Tämä on myös huolestuttava piirre ja viittaa siihen, että henkilöt toimivat yksin ilman suuremman tutkimusryhmän tukea.

  2. Artikkelissa on puutteelliset viitteet aiemmin julkaistuihin tutkimuksiin (lopun References) ja monet näistä ovat tutkijoiden omia töitä. Tämä ei ole hyvän tutkimuksen piirre vaan kielii siitä, että tutkijat eivät tunne aiemmin tehtyä tutkimusta ja näin ollen eivät todennäköisesti tunne omaa tutkimusalaansakaan kovin hyvin tai heidän väitteilleen ei ole löydettävissä tukea muiden tutkijoiden töistä.

Pelkästään näiden ulkoisten seikkojen (1-3) perusteella voi päätellä, että tutkimusartikkeli ei hyvin todennäköisesti ole luotettava.

Sitten vielä itse asiaan kommentteja:

En rupea tässä purkamaan kaikkia artikkelin väitteitä yksityiskohtaisesti. Kuten monissa ilmastoskeptikkojen kirjoituksissa, tässäkin artikkelissa on sekä tosia että virheellisiä asioita.

Perusväite siitä, että pilvisyyden muutokset on nykyisissä ilmastomalleissa puutteellisesti mallinnettu, on periaatteessa osittain totta. Pilvisyyden mallintaminen on vaikeaa monista syistä: pilviin liittyy monia mikrofysikaalisia ja -kemiallisia prosesseja, jotka tapahtuvat ns. ”alihilaisella skaalalla” eli paljon pienemmällä maantieteellisellä skaalalla kuin mitä ilmastomallin erotuskyky on, eikä niitä näin ollen pystytä mallintamaan koko maapallon laajuisissa globaalimalleissa kovinkaan tarkasti. Aerosoli-pilviprosessit ja niiden ilmastovaikutukset ovat tärkeä tutkimusalue tällä hetkellä, jossa suomalaliset ovat hyvin aktiivisesti mukana.

Kuitenkin artikkelin väite siitä, että pilvisyyden vaihtelut selittäisivät suuren osan nykyisestä ilmaston lämpenemisestä, on selkeästi kaiken muun tutkimuksen perusteella väärä. Kasvihuonekaasujen lisääntymisen lämmittävä vaikutus tunnetaan hyvin perusfysiikasta lähtien. Myös vesihöyryn lisääntyminen - joka siis myös on kasvihuonekaasu ja voimistaa lämpenemistä - lämpötilan noustessa on otettu huomioon. Alapilvien väheneminen voi vaikuttaa ilmastoon lämmittävästi (koska vähemmän valkoisia pilviä, jotka heijastavat auringon säteilyä takaisin avaruuteen), mutta vaikutus ei ole niin suuri kuin tässä tutkimuksessa väitetään.

Tutkimuksessa tehdään se virhe, että pelkkä korrelaatio (tässä pilvisyyden ja lämpötilan välillä) ei osoita syy-seuraus-suhdetta näiden välillä tai mihin suuntaan mahdollinen syy-seuraus-suhde on. Korrelaation lisäksi pitää esittää jokin fysikaalinen mekanismi syy-seuraussuhteen osoittamiseksi ja sellaista ei tässä esitetä. Tässä tapauksessa on todennäköisempää, että pilvisyys enemminkin reagoi lämpötilan muutoksiin eikä toisinpäin.

Korrelaatio pilvisyyden ja lämpötilan välillä ei myöskään millään tavoin nollaa kasvihuonekaasujen (tärkeimpänä hiilidioksidi) lisääntymisen lämmittävää vaikutusta, jonka fysikaalinen mekanismi tunnetaan hyvin.

Laitan tähän alle kaksi kuvaa, joista selviää miten suurta osaa pienhiukkaset (aerosolit) ja pilvet näyttelevät ilmastonmuutoksen kokonaisuudessa. Nämä kuvat perustuvat suureen määrään tutkimuksia, eivät yksittäiseen tutkimukseen. Ensimmäisestä kuvasta selviää eri osatekijöiden osuus nykyisessä lämpenemisessä. Pilvisyyden (aerosoli-pilvivuorovaikutukset) on arvioitu aiheuttavan kokonaisuudessaan noin -0,5 W/m2:n viilentävän säteilypakotteen. Toisesta kuvasta nähdään selvästi, että ilmastomalleilla voidaan tuottaa havaittu lämpeneminen vasta, kun ihmisen vaikutus (kasvihuonekaasujen lisääntyminen) otetaan huomioon.

Ilmastomalleja voidaan aina tarkentaa, ja paljon työtä tehdään nimenomaan pilviprosessien tarkemman mallintamisen eteen. Nämä epätarkkuudet eivät kuitenkaan romuta koko ilmastomallinnusta, vaan mallien perusta on varsin luotettavalla pohjalla.

Artikkeli on myös ”debugattu” ja todettu virheelliseksi usealla kansainvälisellä sivustoilla, esimerkiksi: https://climatefeedback.org/claimreview/non-peer-reviewed-manuscript-falsely-claims-natural-cloud-changes-can-explain-global-warming/
Sieltä osuva lainaus:

“The main claim is based on a correlation: that as the Earth warms, low clouds disappear. The authors’ narrative is that low clouds are decreasing due to some natural cause (no mechanism provided by the authors) and the disappearance of low clouds then results in surface warming. This is akin to claiming that increased ice cream sales leads to warmer temperatures. In reality, the feedback is a known and documented phenomenon and works the other way: as the surface of the Earth warms, low cloud coverage decreases, allowing more sunlight to reach and warm the Earth’s surface.”

Kauppisen ja Malmin artikkelia ei siis tule käyttää lähteenä ilmastonmuutokseen liittyen!

Suomalaista tutkimusta aiheesta:

Helsingin yliopisto, INAR, Aerosol Cloud Climate Interactions -group: https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/aerosol-cloud-climate-interactions
Ilmatieteen laitos:
https://en.ilmatieteenlaitos.fi/remote-sensing-of-aerosols-and-clouds
https://en.ilmatieteenlaitos.fi/press-release/376652529)


Kuva 1. Säteilypakotteen osatekijät (lähde: Ilmasto.nyt-materiaali, muokattu IPCC:n 5. arviointiraportin kuvasta). Positiivinen pakote (punaisella) lämmittää, negatiivinen pakote (sinisellä) viilentää ilmastoa.

Kuva 2. Havaittu globaali lämpötila (musta viiva) sekä mallien tuottama aikasarja, kun vain luonnolliset tekijät (aurinko ja tulivuoret, sininen viiva) mukana, ja kun sekä luonnolliset että ihmisperäiset tekijät (kasvihuonekaasut, pienhiukkaset (pääosin rikkihiukkaset) ja otsoni, musta viiva) mukana. Lähde: IPCC 4. arviointiraportti.