Onko runsaslumisilla talvilla ja auringonpilkujen syklillä mitään yhteistä?
Kiitos mielenkiintoisesta ja aika vaikeastakin kysymyksestä! Auringon aktiivisuuden vaikutuksia ilmastoon ja säähän tutkitaan parhaillaan aktiivisesti, eikä tieteellinen konsensus asiassa ole valmis. Jotain on kuitenkin jo löydetty.
Uusimpien tutkimusten mukaan auringonpilkkujaksolla näyttää olevan tilastollista yhteyttä talvisäihin Pohjois- ja Keski-Euroopassa, mutta vaikutus ei ole mitenkään suoraviivainen. Eli auringonpilkkujen määrästä ei voi suoraan seuraavan talven lumisuutta ennustaa.
Aurinko voi vaikuttaa säihin monen eri mekanismin kautta. Auringon kokonaiskirkkaus ja ultraviolettisäteilyn määrä vaihtelevat samassa tahdissa auringonpilkkujen määrän kanssa. Aurinkotuuli ja sen aiheuttama geomagneettinen aktiivisuus puolestaan ovat yleensä voimakkaimmillaan muutamia vuosia pilkkumaksimin jälkeen.
Geomagneettinen aktiivisuus näyttää korreloivan talvisin positiivisen NAO-indeksin kanssa. (NAO = Pohjois-Atlantin oskillaatio, North Atlantic oscillation.) Auringonpilkkujen määrä korreloi sekin positiivisen NAO:n kanssa, mutta vain lopputalven aikana (helmi-maaliskuussa). Positiivinen NAO merkitsee, että tuulet puhaltavat Euroopassa enimmäkseen lännestä, jolloin ne tuovat Atlantilta lämmintä kosteaa ilmaa, ja talvisää on leuto ja sateinen.
Jotta asia ei olisi liian selkeä, nämä korrelaatiot toimivat vain silloin, kun ilmakehän QBO-oskillaatio on itäisessä vaiheessa. QBO (quasi-biennial oscillation) tarkoittaa yläilmakehässä päiväntasaajan seudulla puhaltavien tuulten melko säännöllistä suunnanvaihtelua itäisten ja läntisten välillä. QBO:n yksi edestakainen sykli on hieman yli kaksi vuotta. Hyvin karkeasti sanottuna tämä merkitsee siis sitä, että joka toinen vuosi runsas Auringon aktiivisuus leudontaa Euroopan talvisäitä ja joka toinen vuosi ei.
Lauhan talven ja lumimäärän yhteys on sitten vielä kysymys erikseen, ja riippuu siitä, missä päin maata ollaan. Eteläisimmässä Suomessa leuto talvi voi jäädä vähälumiseksi, kun lämpötila sahaa vähän väliä plussan puolella ja lumet sulavat pois. Itä- ja Pohjois-Suomessa lämpötila pysyy leutonakin talvena enimmäkseen pakkasella, jolloin runsaat sateet merkitsevät, että lunta kertyy paljon.
Näitä tilastollisia yhteyksiä on perattu yksityiskohtaisesti tuoreessa tutkimusartikkelissa. Toisaalta on myös esitetty epäilyksiä, että korrelaatio voi olla osin sattumaa, jos NAO:lla on oma sisäinen jaksonsa, joka sattuu olemaan saman mittainen Auringon pilkkujakson kanssa. Asian tutkimista pitkistä aikasarjoista mutkistaa sekin, että hiilidioksidin lisääntyminen ilmakehässä voi muuttaa niitä mekanismeja, joiden kautta Auringon aktiivisuuden vaikutukset välittyvät sääilmiöihin.
Tiera Laitinen
Ilmatieteen laitos (Avaruussään tutkimus)
Eli ymmärsinkö oikein: vaikutusta ei ole korrelaatiosta huolimatta, koska tieteellistä konsensusta ei ole tullut.
Ja konsensusta ei tule koska CO2:n määrän merkitys pienenisi, jos aurinko olisikin ilmastonmuutoksen merkittävin aiheuttaja?
Pahimman mahdollisen tapauksen skenaarion estämiseksi on kuitenkin varmuuden vuoksi syytä alentaa CO2-päästöjä. Eikö näin?
Katsokaa revontulien armoilla dokkari ylestä. Siinä kerrotaan aurinkotuulen aiheuttamasta NELJÄN asteen lämmön noususta napa-alueilla.
Pitääkö väite paikkansa tieto paikkansa?